”No v***u meikä ei muista mittään. Ei minkään valtakunnan muistikuvia ole perjantaista.”
Torniossa kauppakeskukseen rakennetun baaritiskin äärellä kovaan ääneen juttelevat robotit Vege, Tortsua ja meksikolainen Marina herättävät huomiota.
Kyseessä on torniolaislähtöisten Teija ja Pekka Isorättyän Tipaton tammikuu -näyttely. Näyttely on osa Tornion Aineen taidemuseon juhlavuotta. Museo täyttää 40 vuotta.
Teoksen juuret ovat 1990-luvun Torniossa ja lama-ajassa.
– Alkoholikulttuuri repesi lama-ajalla ja oli osa meidän nuoruutta. Olemme tuoneet tuon Tornion ajan robottiaikaan. Robotit ovat niin sanotusti tällaisia torniolaisia hurjia, kertovat Teija ja Pekka Isorättyä.
Baariteoksessa humalaiset robotit juovat olutta ja juttelevat baaritiskillä. Robottien jutut pohjautuvat Samuli Pörhölän 1990-luvulla tekemään huumoriin.
– Alkoholihan on aikalailla kuin kaksiteräinen miekka. Kun näet baarin, niin tuntuu, että olisipa kiva mennä sinne, mutta mieli voi muuttua, kun kuuntelee baarissa olevien, esimerkiksi näiden robottien juttuja, sanoo Teija Isorättyä.
Isorättyät ovat pitäneet näyttelyitä ympäri maailmaa. Viimeksi juopottelevat robotit olivat näytteillä Kiinassa Ennova Art Biennalessa Langfangissa.
Robottien karskit jutut ja huumori olivat myös kiinalaisten mieleen.
– Siellä mentiin heti ensimmäisenä istumaan baaritiskin tyhjälle jakkaralle ja kuvattiin itseänsä heidän kanssaan. Kiinalaiset halusivat päästä myös kippistämään eli lyömään lasia yhteen robotin kanssa, kertoo Pekka Isorättyä.
Vakavampaa pohdintaa tekoälystä
Rennon huumorin taustalla on myös vakavampaa pohdintaa tekoälyn aikakaudesta. Taiteilijapari on pohtinut muun muassa sitä, millä tavalla ihmistä korvataan niin monesta suunnasta.
– Teoksemme käsittelevät aika paljon sitä, minkälaista on olla ihminen kehittyvän teknologian keskellä. Mitä ihmisyyteen liittyviä asioita me menetämme ja mitä ihmisyyden piirteitä koneet saavat, sanoo Teija Isorättyä.
1990-luvulla myös ihmisten ajankäyttö oli erilaista.
– Onko meillä ihmisillä enää aikaa pysähtyä?
Pekka Isorättyä pohtii myös posthumanismin alkua.
– Historian kirjoitus lähti sumerilaisten nuolenpääkirjoituksesta ja siitä lähtien voi tutkia, minkälaista tekstiä ihminen on jättänyt jälkeenpäin. Nyt tästä ajasta eteenpäin suurin data, mitä tästä ajasta jää niin on koneiden tekemää. Se on iso muutos.
Tipaton tammikuu -näyttely kuuluu 40-juhlavuottaan viettävän Aineen taidemuseon Kaikkien syntymäpäivät -tapahtumasarjaan. Vuoden aikana museo toteuttaa tapahtumien sarjan eri puolilla Torniota ja Haaparantaa. Tapahtumasarja on myös osa Oulu2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden virallisia tapahtumia.
Tipaton tammikuu -näyttely on esillä Suomen ja Ruotsin rajalla olevan Rajalla På Gränsen -kauppakeskuksen tiloissa 25. tammikuuta asti.