Ida-Kaisa Niemi, 29, rakastaa pientä yksiötään – Tampereella niitä on liikaa, ja tästä kärsii koko kaupunki

Tampereelle on rakennettu poikkeuksel­lisen paljon pieniä yksiöitä suhteessa muihin asunto­tyyppeihin. Myös muissa kasvu­kaupungeissa on havaittavissa yksiöbuumia.

26 neliön yksiössä asuva Ida-Kaisa Niemi kertoo videolla, mikä yksiöasumisessa viehättää ja mikä harmittaa. Video: Antti Eintola / Yle

Tampereella on liian paljon yksiöitä suhteessa muuhun asuntokantaan. Moni perhe joutuu etsimään kotia naapurikunnista.

– Tampereella on kyseenalainen kunnia olla Suomen yksiöpääkaupunki.

Näin toteaa yhdyskuntasuunnittelun teorian professori Panu Lehtovuori Tampereen yliopistosta.

Tampereelle vuosina 2015–2025 rakennetuista asunnoista lähes 43 prosenttia on yksiöitä. Kun mukaan lasketaan kaksiot, pienten kotien osuus on peräti 80 prosenttia.

Tampereella on jouduttu tilanteeseen, jossa suuremmista perheasunnoista on pulaa. Siksi kaupunki pistää nyt asuntopolitiikkaansa uusiksi.

Liian pieniä asuntoja liian monta vuotta

Suomen vetovoimaisin kaupunki Tampere on kuumeisesti edistänyt uusien asuntojen tuotantoa. Uusille ja nykyisille tamperelaisille on rakennettu yli 33 000 uutta asuntoa vuosina 2015–2025.

Kysyntä oli kovaa etenkin 2010-luvun jälkipuoliskolla, ja nollakorkojen aikana rakennusyhtiöt vastasivat huutoon rakentamalla suuria kerrostaloja toisensa viereen eri puolille Tamperetta.

Vuokrataso pysyi kohtuullisena, mutta vauhtisokeus iski, arvioivat niin tutkijat kuin kaupungin edustajat jälkiviisaina.

Panu Lehtovuoren mielestä kaupunki havahtui asuntokannan vinoumaan liian hitaasti.

– Liian pienten asuntojen tuottaminen sai jatkua liian monta vuotta, hän sanoo.

Keittiö yksiössä kerrostalossa.
Ida-Kaisa Niemen yksiössä on varsin vähän pöytätilaa keittiössä. Siitäkin televisio vie ison osan. ”On tosi haastavaa kokata välillä.” Kuva: Antti Eintola / Yle

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta kertoo, että Tampere ei ole ainoa virheitä tehnyt suomalaiskaupunki. Moniin kasvukaupunkeihin on rakennettu varsin pieniä yksiöitä, joita Vaattovaara kutsuu mikroasunnoiksi ja hotellihuoneiksi.

– Pienet yksiöt alittavat esimerkiksi valoisuuden kansainväliset standardit. Ne ovat pitkiä, kapeita ja huonosti kalustettavia.

Vaattovaara huomauttaa, että asuntojen kokokin on kutistunut.

– Reilussa kymmenessä vuodessa yksiöstä on lähtenyt yhden huoneen verran tilaa pois.

Nainen seisoo yksiönsä keskellä.
Ida-Kaisa Niemi, 29, maksaa 26 neliön yksiöstään vuokraa 700 euroa kuussa Tampereen keskustan tuntumassa. ”Mä viihdyn pienessä tilassa.” Kuva: Antti Eintola / Yle

”Mentiin ehkä liian pitkälle”

Tampere on yrittänyt korjata tilannetta jo viitisen vuotta. Kaupunginhallitus teki vuoden 2021 alussa asuntojakauman monipuolisuutta parantavan ohjauspäätöksen, mutta sen vaikutukset ovat olleet toistaiseksi vähäisiä.

Asuntojen keskipinta-ala on tosin lähtenyt hienoiseen nousuun.

Asuntopolitiikasta vastaava apulaispormestari Jaakko Mustakallio (vihr.) muistuttaa, että Tampere on suuri opiskelijakaupunki, jonka asukkaista yli puolet asuu yhden hengen talouksissa.

– Siihen kysyntään näitä yksiöitä on lähdetty rakentamaan. Mutta on totta, että mentiin ehkä hieman liian pitkälle matalan korkotason sijoittajavetoisessa rakentamisessa, Mustakallio myöntää.

Ilmakuva lumisesta kerrostaloalueesta.
Niemi asui ennen muuttoaan Ranta-Tampellaan Kalevassa, jonne on myös rakennettu paljon kerrostaloja viime vuosina. Siellä Niemen yksiö ja vuokrakin olivat nykyistä suuremmat. Kuva: Antti Eintola / Yle

Professori Panu Lehtovuoren mielestä Tampereelle nyt rakennetut pienet yksiöt jättävät pitkän jäljen kaupunkikuvaan ja -kulttuuriin.

– 2010-luvun yksiöbuumin perintö on ongelmallinen. Ensinnäkin meillä on kokonaisia taloyhtiöitä, joissa on lähes pelkästään yksiöitä. Se on sosiaalinen ongelma, kun suurimmassa osassa asunnoista asuu lyhytaikaisia vuokralaisia.

Toinen ongelma on se, että asunnot eivät ole muunneltavissa, kun elämäntilanne muuttuu.

– Nämä on kirjaimellisesti valettu betoniin. Rakennusteollisuus on tuottanut halvimmalla tavalla hyvin jäykkää, hankalasti muunneltavaa rakennuskantaa.

Tällaisten asuntojen suuri määrä leimaa Lehtovuoren mielestä vielä pitkän aikaa tiettyjä uusia asuinalueita tai -kortteleita. Hän nostaa esiin Niemenrannan ja Hervannan.

Yksiön eteinen kerrostalossa.
”Huonoja puolia täällä on esimerkiksi kaappitilan vähyys, että voisi olla enemmän säilytystilaa”, sanoo yksiössään viihtyvä Ida-Kaisa Niemi. Kuva: Antti Eintola / Yle

Lehtovuoren mielestä ongelmien syynä on se, että asuntorakentaminen on muuttunut vain rahantekovälineeksi.

– Perusperiaate ei ole tuottaa hyviä asuntoja, vaan maksimoida rakennetun pinta-alan vuokratuotto.

Monimuotoinen asuminen varmistetaan jatkossa

Professorit Mari Vaattovaara ja Panu Lehtovuori toivovat valtiolta ja kunnilta aiempaa jämäkämpää asuntopolitiikkaa.

– Tampere on aiemmin halunnut olla sijoittajamyönteinen eikä ole säännellyt rakentamista voimakkaasti. Rakennushankkeet ovat menneet läpi aika lailla sellaisenaan, Lehtovuori sanoo.

Tampereen kaupunginvaltuusto päättääkin pian uusista asuntopolitiikan linjauksista, joilla halutaan estää pienten vuokra-asuntojen keskittymät ja lisätä suurempien perheasuntojen määrää.

– Nyt varmistetaan se, että jatkossa asumisen laatuun panostetaan entistä enemmän ja monimuotoista asumista tuodaan kaikille asuinalueille riittävästi, apulaispormestari Jaakko Mustakallio sanoo.

Ilmakuva lumisesta kerrostaloalueesta.
Tampereen Ranta-Tampellassa asuva Ida-Kaisa Niemi nauttii asuinalueensa sijainnista. ”On kävelymatka keskustaan, mutta sitten on luonto lähellä eli tuo ranta tuossa.” Kuva: Antti Eintola / Yle

Mari Vaattovaaran ja Panu Lehtovuoren mielestä luonnospaperissa on kiinnitetty huomiota oikeisiin asioihin.

– Tässä näyttäisi olevan hyvä mahdollisuus saada kaupunginvaltuustolta ensimmäinen strateginen avaus, että saadaan kaupunkiin aiempaa parempi asuntojakauma, Lehtovuori sanoo.

Uusia linjauksia käsitellään Tampereen asunto- ja kiinteistölautakunnassa huomenna torstaina.

Nainen istuu sohvalla kotonaan.
Ida-Kaisa Niemi suunnittelee muuttoa yhteen kumppaninsa kanssa. ”Ehkä kaksio tai kolmio kerrostalosta, kaupungin keskustan tuntumassa. Oma sauna olisi kiva”, kuvailee hän unelma-asuntoaan. Kuva: Antti Eintola / Yle