Apteekkien talous on tiukilla – kysyimme, alkaako ovia sulkeutua Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa

Hallituksen ajamat leikkaukset vaikeuttavat apteekkien taloudellista tilannetta. Pitääkö Itä-Suomessa pian ajaa kymmeniä kilometrejä aiempaa kauemmas apteekkiin?

Kuvassa näkyy apteekin kyltti talvisessa ympäristössä. Taustalla on lumisia puita ja ajotien liikennevaloja.
Kuvituskuva apteekin mainoskyltistä Joensuun Rantakylässä. Kuva: Alberto Politi / Yle

Osa itäsuomalaisista saattaa tulevaisuudessa joutua hyväksymään aiempaa pidemmän matkan apteekkiin.

Pohjois-Karjalassa on yhteensä neljä ja Pohjois-Savossa kahdeksan apteekkia, jotka Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on arvioinut tappiollisiksi tai kannattamattomiksi.

Ahdingossa olevia apteekkeja on runsaasti muuallakin Suomessa. Harvaan asutussa Itä-Suomessa yksittäisen apteekin sulkeutumisella voi kuitenkin olla erityisen iso vaikutus.

– Apteekki on iso turvatekijä asukkaille. Pienillä paikkakunnilla voi olla autottomia ihmisiä, jotka tarvitsevat apteekkia viikoittain, Karjalan apteekkariyhdistyksen puheenjohtaja Ahri Hirvonen toteaa.

Fimea ei ole kertonut julkisuuteen, mitkä apteekit ovat sen arvion mukaan erityisen hankalassa asemassa. Ahri Hirvosen mukaan vaikeuksissa voi olla sekä pieniä sivuapteekkeja että isoja apteekkeja.

– Kannattavuuden alle jäävät apteekit eivät välttämättä aina ole pieniä apteekkeja. Isoissa apteekeissa voi olla raskas kulurakenne.

Apteekkari seisoo keskellä apteekkia valkoisessa takissa ja katsoo kameraan.
Karjalan apteekkariyhdistyksen puheenjohtaja Ahri Hirvonen on itse apteekkarina Joensuun Rantakylässä. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Ilomantsissa. Kuva: Alberto Politi / Yle

Apteekkeja ei tiettävästi välittömässä vaarassa

Apteekkien talousvaikeudet ovat ajankohtainen kysymys, sillä eduskunta hyväksyi viime vuoden lopussa joukon lakimuutoksia osana apteekkitalouden kokonaisuudistusta. Muun muassa 36 miljoonan euron leikkaus lääketaksaan tekee ison loven apteekkien katteeseen.

Hallituksen ajamien lakimuutoksen lisäksi pienten paikkakuntien väestökato vaikeuttaa niin ikään apteekkien pärjäämistä.

Savon apteekkariyhdistyksen puheenjohtaja Anu Rasi-Leskinen sanoo, että Pohjois-Savossa myös hyvinvointialueen säästöt vaikuttavat apteekkeihin. Hyvinvointialue on karsinut lääkäriaikoja pieniltä paikkakunnilta ja ohjannut osan potilaista muualle.

– Kun asioidaan isommassa keskuksessa, saatetaan myös käydä siellä apteekissa, Rasi-Leskinen toteaa.

Rasi-Leskinen ei kuitenkaan usko, että yksikään Pohjois-Savon apteekki on välittömässä vaarassa sulkeutua. Pohjois-Karjalan tilannetta kommentoiva Ahri Hirvonen on sanoissaan varovaisempi, mutta hänenkään tiedossa ei ole yhtään apteekkaria, joka olisi päättänyt lopettamisesta.

Molemmat puheenjohtajat toteavat, että pienillä paikkakunnilla on paljon ihmisiä, jotka pyrkivät asioimaan juuri lähiapteekissa. He yrittävät saada apteekin pysymään paikkakunnalla.

Ahri Hirvonen on joensuulaisen apteekki Nelosen apteekkari. Rasi-Leskinen on apteekkarina Kuopion Satama-apteekissa ja Vehmersalmen sivuapteekissa.