Ikonisen ”kossun” valmistus saattaa loppua, sillä väkevä viina ei enää maistu

Koskenkorvan kulutus vähenee, kun sen vakiasiakkaat vanhenevat. Nuoremmat juovat maku edellä miedompia sekoituksia.

Väkevää Koskenkorvan Viinaa myydään enää murto-osa 2000-luvun alun vuosista. Varsinaista kossun kulta-aikaa elettiin 1980-luvulla. Video: Jarkko Heikkinen / Yle

Ikonista Koskenkorva Viinaa eli väkevää ”kossua” myydään nyt suomalaisissa Alkoissa vähemmän kuin koskaan ennen.

38-prosenttisen Koskenkorvan kulutus on laskenut tasaisen varmasti jo pari vuosikymmentä.

Keskimäärin sen kulutus vähenee 150 000 litraa vuodessa. Seitsemässä vuodessa tämä tekee jo miljoona litraa.

Jos Koskenkorvan alamäki jatkuu samaan tahtiin kuin tähän asti, viimeinen pullo tätä perinteikästä kansallisjuomaa pullotettaisiin vuonna 2038.

Grafiikka osoittaa Koskenkorvan menekin rajun laskun. Alamäki alkoi vuonna 2004.

Nuoret etsivät hyvänmakuisia juomia

38-prosenttinen Koskenkorva kehitettiin vuonna 1953.

Sen kultakausi oli 1980-luvun lopulla, jolloin sen myynti Alkossa oli huipussaan.

Ilmajoen Alko sijaitsee aivan Koskenkorvan tehtaan vieressä. Palvelupäällikkö Kari Nurmela nimeää useita syitä sille, miksi 38-prosenttisen kossun kulutus laskee.

Kari , palvelupäällikkö Alko, Etelä-Pohjanmaa.
Ilmajoen Alkosta löytyy kossua myös lasipullossa. Aivan joka Alkossa sitä ei ole. Yleensä Koskenkorvaa ostaa lasipullossa vanhempi sukupolvi, kertoo palvelupäällikkö Kari Nurmela. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle

Yksi on se, että eri sukupolvien kulutustottumukset ovat muuttuneet radikaalisti.

– Vanhemmat sukupolvet suosivat enemmän väkeviä. Nuoret puolestaan ostavat maku edellä, kertoo Nurmela.

Vuosien saatossa Alkon hyllyille on tullut lukematon määrä Koskenkorva-pohjaisia, maustettuja juomasekoituksia, kuten salmiakkikossu. Ne ovat syöneet elintilaa perinteiseltä kossulta.

Koskenkorvan markkinaosuutta on syönyt myös se, että Alkon valikoima kasvaa koko ajan. Tällä hetkellä Alkossa on yli 12 000 tuotetta, mistä maistella.

– Eikä pidä unohtaa verotuksen osuutta siihen, että väkevien juomien kulutus laskee, sanoo Nurmela.

Kuluttajaryhmän kuningas

Ilmajoella Koskenkorvaa valmistaa Anora. Juomakehityksen johtaja Laura Koivisto sanoo, että klassikosta luopuminen ei ole aivan yksinkertaista.

– Koskenkorva on sellainen klassikko ja oman kuluttajaryhmänsä kuningas. Sen valmistuksen lopettamiselle on tosi iso kynnys.

Vaikka 38-prosenttisen Koskenkorvan kulutus on selvästi vähentynyt, kossutisle eli etanoli kasvattaa asemaansa. Sitä käytetään moniin laimeampiin tuotteisiin, mikä pitää tuotemerkin esillä.

Teollisten säiliöiden rivistö tuotantolaitoksessa Koskenkorvalla.
Näissä 120 000 litran säiliössä kulkee valtava mäskikäärme, jonka hiiva elää koko matkan. Kossun tisle lähtee Koskenkorvan Anoran tehtaalta Rajamäelle, jossa se pullotetaan. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle

Laura Koivisto ei myöskään usko, että perinteikkään kossun tulevaisuus olisi niin synkkä kuin myyntiluvut näyttävät.

– Kossupullon paikka ei ole enää halkopinossa häissä, mutta uskon, että se lopulta selviää, vaikka ottaa maailman myrskyistä osumaa, sanoo Koivisto.

Ilmajoella kossu tunnetaan

Ilmajoella Koskenkorvan tehtailla valmistettava juoman tisle tunnetaan hyvin. Paikalliset ovat yllättyneitä siitä, että 38-prosenttisen Koskenkorvan kulutus on romahtanut paljon ja näin nopeasti.

Kansallisjuoman suosion rappeutuminen vähän surettaa.

Karola Koivistolla on hyviä muistoja Koskenkorvasta sekoitettuna vichyyn sekä paikallisesta krouvista.

– Sitä kun otti, niin tuli kauhea nälkä, nauraa Koivisto.

Kuvassa on hylly, jossa on Leijona- ja Koskenkorva-viinapulloja esillä. Pullojen etiketit ja merkit näkyvät selvästi.
Koskenkorvaa tehtiin ensin perunasta, mutta pian alettiin käyttää viljaa, koska siinä sokerin määrä oli suurempi ja loppujätettä tuli huomattavasti vähemmän. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle

Frans Mäki-Välkkilä tunnustaa maistaneensa kossua, mutta siinä on sivumaku, joka ei häntä miellytä.

Mäki-Välkkilää ei haittaa, vaikka kossun tarina tulisi päätökseen.

– Ei me tarvita päihteitä, se on kansallinen rasite.

Markku Liukkosen mielestä kossu on hyvä perusjuoma, ja se on pakattu tyylikkääseen Tapio Wirkkalan suunnittelemaan pulloon.

– Vaikka alkoholikulttuuri on muuttunut, perinteet pitäisi jotenkin säilyttää, hän sanoo.

Kipa Valli on joskus maistanut 38-prosenttista kossua, mutta se ei ole hänen mielijuomansa. Hänellä on juomasta kuitenkin hyviä muistoja nuoruudesta.

– Jos valmistus loppuisi, menisin hautajaisiin. Se on oman paikkakunnan juttu, voisi surra hetken.

Viinan juonti ja alkoholisairaudet vähenevät samaan tahtiin

Yli kuusikymppiset sairastavat maksasairauksia ja muita alkoholiperäisiä tauteja enemmän kuin muut ikäryhmät, kertoo THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä.

Tilastoista näkee, että alkoholin aiheuttamat sairaudet vähenevät kokonaisuudessaan yhtä nopeasti kuin väkevän Koskenkorvan kulutus.

– Suomessa alkoholisoituminen alkaa usein oluella, vaikka alkoholiongelmien syventyessä moni ilmeisesti alkaa suosia väkeviä, Mäkelä sanoo.

Nykynuorisolla ei ole enää samanlaista ryhmäpainetta alkoholin juomisen aloittamiseen kuin aiemmilla sukupolvilla. Usein pöydällä on nyt myös alkoholiton vaihtoehto.

– Kyllä se 38-prosenttisen kossun kulta-aika taitaa olla ohi, ja sen ystävät löytyvät yhä useammin ikääntyvästä sukupolvesta, Mäkelä toteaa.

Videolla näkyy palanen Koskenkorva-viinan historiaa.

Arkistomateriaaleista kootulla videolla käydään läpi Koskenkorvan historiaa. Video on koostettu 2016.