1. Vaietun vaimon tarina
Katja Kettu: Brita-Kajsa (Otava)
Katja Ketun keväällä ilmestyvä romaani sukeltaa lestadiolaisuuden alkuhetkiin. Teos ei kuitenkaan kerro Lars Levi Laestadiuksesta, vaan tämän vaimosta Brita-Kajsa Alstadiuksesta (1805–1888).
Vähälle huomiolle jäänyt Brita-Kajsa synnytti 15 lasta. Samalla hän pyöritti pappilan arkea Kaaresuvannossa Suomen ja Ruotsin rajalla.
Brita-Kajsasta kirjoittaminen on ollut Ketun haaveena pitkään. Rovaniemeläislähtöinen Kettu on tutkinut Brita-Kajsasta löytyviä vähäisiä tietoja fiktiotaan varten.
Katja Kettu on kirjoittanut useita teoksia. Parhaiten hänet tunnetaan vuonna 2011 julkaistusta Kätilö-romaanista, joka sai myös Runeberg-palkinnon.
2. Tammikuu on Knausgårdin
Karl Ove Knausgård: Yökoulu (suom. Jonna Joskitt-Pöyry, Like)
Norjalainen Karl Ove Knausgård on ajankohtainen monella tapaa, ainakin Suomessa. Tammikuun lopussa saa Kansallisoopperassa ensi-iltansa Sebastian Fagerlundin säveltämä ooppera Aamutähti, joka pohjautuu Knausgårdin samannimiseen kirjaan.
Myös uusi romaani Yökoulu ilmestyi juuri. Se on neljäs osa sarjaa, jonka Aamutähti (2021) aloitti.
Yökoulun pohjatekstinä voi pitää myyttistä Faust-hahmoa, joka myy sielunsa paholaiselle menestyksen toivossa.
Romaanin päähenkilö on valokuvaaja, joka nousee kuuluisuuteen, mutta hinta on kova. Tuttuun tapaan Knausgård puntaroi hyvyyden ja pahuuden välillä.
Knausgård nousi maailmanmenestykseen kuusiosaisella Taisteluni-sarjalla, jota pidetään autofiktiobuumin vauhdittajana.
3. Keveästi raskaista aiheista
Anu Kaaja: Siluetinleikkaaja (S&S)
Anu Kaajan kirjoilla on tapana yllättää. Maaliskuussa ilmestyvä Siluetinleikkaaja lupailee kerroksellisuutta ja mielikuvituksen laukkaa.
Romaanissa pohditaan, miksi synkkyys kiehtoo. Myös aikamme viihde ja lapsitähdet pääsevät käsittelyyn.
Siluetinleikkaaja on Kaajan viides teos. Kaikki aiemmat teokset ovat saaneet useita palkintoehdokkuuksia.
4. Jättisaaga jatkuu
Jon Fosse: Minä on toinen. Septologia III–V (suom. Katriina Huttunen, WSOY)
Katriina Huttunen on jatkanut suomennosurakkaa, sillä aivan äskettäin ilmestyi toinen osa norjalaisen nobelistin jättimäisestä Septologiasta.
Tuttuun tapaan Jon Fosse jatkaa uskonnon, kuoleman ja tällä kertaa myös alkoholismin käsittelyä. Siitäkin hänellä on omakohtaista kokemusta.
Vuoden 2023 nobelisti kirjoittaa ainutlaatuisella tavalla. Lauseet soljuvat ilman välimerkkejä, ja tekstiä ympäröi omalaatuinen tunnelma. Katriina Huttunen onnistuu erinomaisesti tuomaan Fossen rytmin suomen kieleen.
Jon Fosse tunnetaan parhaiten näytelmäkirjailijana. Hänen näytelmiään esitetään ympäri maailmaa, ja Nobel-palkinnon myötä myös hänen proosatuotantonsa on tullut tunnetummaksi. Jon Fosse välttelee julkisuutta ja esiintymisiä. Hän viihtyy parhaiten mökillään vuonon rannalla lähellä synnyinseutuaan Norjan länsirannikolla.
5. Ankeuden mestari
László Krasznahorkai: Seiobo tuolla alhaalla (suom. Minnamari Sinisalo, Teos)
On aina tapaus, kun kirjallisuuden nobelistin teoksia saadaan nopeasti luettavaksi myös suomeksi. Viime vuoden Nobel-voittajan, unkarilaisen László Krasznahorkain, romaaneja löytyy suomeksi entuudestaan, mutta kannattaa antaa mahdollisuus myös uutukaiselle Seiobo tuolla alhaalla.
Kuten vaikeatulkintainen nimi antaa ymmärtää, kirja ei päästä lukijaa helpolla tälläkään kertaa. Episodimaisen romaanin sidoksena toimii itämainen jumalatar Seiobo. Krasznahorkai kirjoitti teoksen jo vuonna 2008.
Krasznahorkai on yksi Euroopan arvostetuimmista kirjailijoista. Hänen läpimurtoteoksenaan pidetään Saatanatangoa. Hiljattain kuollut unkarilainen elokuvaohjaaja Béla Tarr filmatisoi useita Krasznahorkain teoksia.
6. Saamelaiskirjailija pääsi Keltaiseen kirjastoon
Elin Anna Labba: Älä mene mereen (suom. Outi Menna, Tammi)
Ruotsissa asuva Elin Anna Labba on ensimmäinen saamelaiskirjailija, joka on päässyt mukaan Tammen Keltaiseen kirjastoon. Laadukkaaseen käännöskirjallisuuteen keskittyvä sarja alkoi jo 1950-luvulla.
Älä mene mereen on Labban esikoisromaani. Se kuvaa, miten sähköyhtiö ja saamelaisten elämäntapa joutuvat törmäyskurssille 1940-luvun Ruotsissa.
Labba voitti tietokirjallisuuden August-palkinnon vuonna 2020 teoksella, joka käsitteli saamelaisten pakkomuuttoja.
7. Kirjoittava näyttelijä
Markku Haussila: Miehet joita luulin rakastaneeni (Gummerus)
Näyttelijänä tunnetuksi tullut Markku Haussila kirjoittaa toisessa romaanissaan painavista aiheista: traumoista ja poikien hyväksikäytöstä. Rankoista teemoista huolimatta mukana on myös huumoria.
Haussilan esikoisromaani oli autofiktiivinen, ja se kuvasi alkoholismia ja lapsen turvattomuutta.
Haussila aloitti uransa tanssijana, mutta näytteleminen alkoi kiinnostamaan yhä enemmän. Viimeksi hänet on nähty muun muassa Kansallisteatterissa Angels in America -näytelmässä.
Mitä uutuuskirjoja sinä odotat? Jaa vinkkisi muille lukijoille jutun alla olevassa keskusteluosiossa. Keskustelu on auki sunnuntaihin klo 23:een saakka. Osallistuminen vaatii Yle-tunnuksen.