200 eeʹǩǩed mââiårra šõõddi mii-ne, kååʹtt vaaikti põõššinalla saaʹmi ärbbvuõđlaž jieʹllma. Eeʹjj 1826 saaʹmi jânnmi rââst ǩieʹsse raaj, kååʹtt pueʹtǩǩii siidi da piârrji õhttvuõđid.
Raaj ǩeässmõš vaaikti jiânnai saaʹmi jååttmõʹšše, ko sijddneeʹǩǩ jie teänab piâssâm seämmanalla leeʹd õhttvuõđâst kõskkneez.
Håʹt-i tän historia šõddmõõžžâst leʹjje samai loʹsses vaaiktõõzz saaʹmid, leät Taarâst tuʹmmjam juuʹhlʼjed: eeʹǩǩ 2026 lij nuõrttsääʹmkulttuur eeʹǩǩ.
Taar sääʹmõhttõs Norrõs eʹtǩǩii jurddi sääʹmkulttuureeʹjjest Sääʹmtegga da Sääʹmteʹǧǧ tuʹmmji väʹldded juʹhlleeʹjj jiijjâs budjetta juʹn muäʹdd eeʹjj mââiårra.
– Täin iiʹjjin kaaggât pââjas nuõrttsääʹmǩiõl, kulttuur di historia. Nuõrttsäʹmmlai historia iʹlla vuäǯǯam jiânnai sââʹj Taarâst da šuurmõs vueʹss väʹlddmeerast ko še sääʹm-meerast jie toobd tän historia, särnn sääʹmteʹǧǧrääʹđ vuäzzlaž Maren Benedicte Nystad Storslett.
Šõddmõõžž õhttsažtuâjast
Õõut eeʹjj ääiʹj lie vueʹrddemnalla määŋgnallšem šõddmõõžž, koin nuõrttsäʹmmlai jieʹllem šâdd tobddsen obb õhttsažkååʹddest.
Õhtt kõskkpaaiʹǩin lij Njauddmest toiʹmmjeei sääʹm-muʹzei Äʹvv, koʹst lie tän räjja juʹn leämmaž jiânnai ǩiõllkuurs, ǩiõtt-tuâjjkuurs da jeeʹres tååim, kook nåʹrre oummid õʹhtte.
– Jiânnai šâʹdde šõddmõõžž eeʹjj mieʹldd, pååǥǥast muʹzeijååʹđteei Hanna-Maaria Kiprianoff.
Äʹvv-muʹzeeʹjest lie ǩeeʹjjmieʹldd eeʹjj taʹrjjeemnalla ǩiõll- da ǩiõtt-tuâjjkuurs. Jeäʹrben sääʹmǩiõl kuurs leʹjje teimma peäglva. Tän tuâj haaʹleet juäʹtǩǩed taʹnni.
– Tät lij kâʹl takainallšem äʹšš mij muʹzeeʹjest, što mij kaggâp tän kulttuur da ǩiõl juõʹǩǩ peeiʹv. Teâđast taʹnni meeʹst lij siõmmna jeänab taʹrjjeemnalla.
Muʹzei puätt tuejjeed jiânnai õhttsažtuâj pääiklaž toiʹmmjeeʹjivuiʹm.
Kiprianooff miõlâst pukin vääžnmõs lij, što oummi miõl ǩeässmõš saaʹmi aaʹšši di historia årra lâssneʹči.
– Tuäivam, što oummu teâđče jeänab, jie tåʹlǩ tääiʹben muʹzeeʹjest, leâša jeeʹres sõõʹjin še. Tän tuâj âlgg tuejjeed juõʹǩǩ eeʹjj, leâša tuäivam, što taʹnni oummin leʹčči miõll jieʹlled da tobdstõõttâd da što seeʹst ij leʹčče kõõddâs kõõččâd saaʹmin, smeâtt Kiprianoff.
Taar valdiast vueʹrdet jeänab tååimaid saaʹmid
NSR, Taar Säʹmmlai Riikkseäʹbrr, lij juʹn määŋgid iiʹjjid viikkâm ooudâs saaʹmi aaʹššid še. Taarâst nuõrttsääʹmǩiõll lij heäjas sââʹjest, leâša mââimõs iiʹjji ääiʹj Sääʹmteeʹǧǧest lie še priorisõsttum uuʹccmõs sääʹmjoouki ǩiõl da kulttuur.
Sääʹmtegga lij mââimõs iiʹjjin leämmaž vääžnai piijjâd nuʹtt resuursid ko še ravveed sääʹmkulttuur Taar beäʹlnn.
Õhttân täävtõssân lij leämmaž vuäǯǯad nuõrttsääʹmǩiõl aalmilaž ǩiõllân Taarâst, leâša äʹšš iʹlla vuäǯǯam tuärj Taar valdia beäʹlnn.
– Jeäʹrben Taar valdia âlgg väʹldded šuurab vaʹsttõõzz (sääʹmkulttuurâst). Lij leämmaž vaiggâd vuäǯǯad teäggtõõzz da siʹjjid vuässõõttâd kaggâd tän nuõrttsääʹmkulttuur eeʹjj, mušttal Nystad Storslett.
Ââʹn kulttuuriiʹjjin haaʹleet še puʹhtted teâđ Taar veʹrǧǧniiʹǩǩid da politiikkrid nuõrttsäʹmmlai sââʹjest da historiast.
– Tuäivam, što tät eeʹǩǩ pohtt jeänab vuâmmšõõzz. Da Taar veʹrǧǧneeʹǩǩ vuäǯǯa jeänab fiʹttjõõzz da sij preʹmme di ravvsubun tuärjjee ǩiõl da kulttuur jeälltummuž, smeâtt Nystad Storslett.
