Vertaa karttoja: Jo 1930-luvulla luotiin idea suur-Amerikasta, johon kuuluisivat Grönlanti ja Venezuela

Elon Muskin isoisä johti 1930-luvulla liikettä, joka loi kartan suur-Yhdysvalloista. Sattumaa tai ei, Trump on uhannut useita kartan maita.

Vanha kartta, joka näyttää Pohjois-Amerikan, johon kuuluisi mm. Grönlanti, Alaska ja Venezuela.
1930-luvulla luotiin idea Pohjois-Amerikan supervaltiosta, joka ulottuisi Pohjoisnavalta Panamaan. Kuva: PJ Mode Collection of Persuasive Cartography / Cornell University

Mitä yhteistä on Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin imperialistisilla suunnitelmilla ja 1930-luvulla ideoidulla Pohjois-Amerikan supervaltiolla?

Ne koskevat samoja maita.

1930-luvulla Yhdysvalloissa toimi liike, jonka tavoitteena oli yhdistää koko Pohjois-Amerikan manner supervaltioksi. Siihen olisivat kuuluneet Kanada, Grönlanti, Keski-Amerikka, Karibia ja osia Etelä-Amerikasta, Kolumbiasta ja Venezuelasta.

Kyse oli utopiasta. Trump on kuitenkin uhkaillut juuri näitä maita liittämisellä Yhdysvaltoihin.

Kiinnostavasti liikkeellä on myös yhteys Elon Muskiin, Trumpin entiseen liittolaiseen. Muskin isoisä oli yksi liikkeen johtohahmoista.

Maantieteellinen kartta, joka esittää Pohjois- ja Väli-Amerikkaa. Kartalla näkyviä valtioita ja alueita ovat Yhdysvallat, Kanada, Meksiko, Kuuba, Venezuela, Kolumbia sekä Grönlanti. Panama on merkitty sijainnilla "Panaman kanava".
Vanha kartta muistuttaa tuoretta karttaa, johon on merkitty maat, joiden haltuunotolla Trump on vihjaillut. Kuva: Lasse Isokangas / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap

Venezuelan jälkeen kohteena Kolumbia, Meksiko tai Kuuba?

Yhdysvallat otti viikonloppuna otteeseensa Venezuelan. Trump sanoo nyt hallinnoivansa maata ja sen öljyä. Trumpin mukaan Yhdysvallat voisi johtaa Venezuelaa vuosia, eikä Venezuela ole viimeinen maa, johon Yhdysvallat saattaa tehdä ”väliintulon”.

Viime päivinä Trump on koventanut vaatimustaan saada Grönlanti haltuunsa jopa sotilaallisesti. Grönlanti esiintyi Trumpin puheissa jo hänen ensimmäisellä presidenttikaudellaan.

Trump on uhannut myös Keski- ja Etelä-Amerikan maita mahdollisilla sotilaallisilla operaatioilla.

Trump on uhkaillut Kolumbiaa ja sanonut, että maan presidentin täytyisi pitää varansa.

Marraskuussa yhdysvaltalaismedia NBC kertoi, että Trump suunnittelee salaista operaatiota Meksikoon. Meksikon presidentti on kertonut Trumpin sanoneen, että Yhdysvaltain armeija voisi tulla taistelemaan huumekartelleja vastaan.

Yhdysvallat käytti huumeita perusteena myös Venezuelan iskuihin.

Jo yli vuosi sitten Trump sanoi haluavansa ottaa Panaman kanavan takaisin Yhdysvaltojen haltuun. Hänen hallintonsa on selvittänyt sotilaallisia vaihtoehtoja.

Uhkailut ovat koskeneet myös Kuubaa. Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio sanoi Venezuelan hyökkäyksen jälkimainingeissa, että Kuuban on syytä pitää varansa.

Aiemmin Trump on toistuvasti vaatinut Kanadan liittämistä Yhdysvaltoihin.

Kanadan pääministeri Mark Carney taputtaa vaalijuhlissaaan.
Kanadan pääministeri Mark Carney vastasi Trumpille toukokuussa, että Kanada ei ole myytävissä. Kuva: Dave Chan / AFP

Elon Muskilla yhteys 1930-luvun radikaaliin liikkeeseen

Trumpin hallinnossa toimi jonkin aikaa miljardööri Elon Musk, kunnes Trump ja Musk ajautuivat välirikkoon.

Muskin äidin puoleinen isoisä Joshua N. Haldeman kuului 1930-luvulla toimineen liikkeen johtohahmoihin. Asiasta kertoo Kanadan yleisradioyhtiö CBC News.

Kyseessä oli teknokraattinen eli asiantuntijavaltaan perustunut liike, joka kannatti epädemokraattisesti johdettua yhteiskuntaa: maata eivät johtaisi poliitikot vaan tekniset asiantuntijat kuten insinöörit ja tiedemiehet.

Myös Trumpin toisen kauden hallinto on alkanut osin muistuttaa teknokratiaa.

Liikkeitä on verrannut toisiinsa muun muassa Portsmouthin yliopiston opettaja Dafydd Townley The Conversation -sivustolla.

Mark Zuckerberg, Jeff Bezos ja Elon Musk.
Toisella kaudellaan Trump on saanut teknomiljardöörit taakseen. Kuvassa Mark Zuckerberg, Jeff Bezos, Sundar Pichai ja Elon Musk Trumpin virkaanastujaisissa. Kuva: Julia Demaree Nikhinson / Reuters

Esimerkiksi Yhdysvaltain valtion tehokkuusvirasto Doge, jota Elon Musk johti, muistutti teknokratialiikkeen visiota tehokkaasta, poliittisesti neutraalista hallinnosta. Doge tavoitteli hallinnon tehostamista ja byrokratian leikkaamista.

Myös liikkeen visio omavaraisista resursseista sopii yhteen Grönlannin ja Venezuelan haltuunottamisen ajatuksen kanssa. Molemmissa maissa on luonnonrikkauksia.

Radikaalilla 1930-luvun liikkeellä ei ole kuitenkaan pelkkää yhteistä Trumpin kanssa.

Se ajoi jopa rahan, palkkojen ja vapaan markkinan lakkauttamista. Liike keräsi huomiota suuren laman aikaan vuosina 1929–1939, kun massatyöttömyys ja talousongelmat jatkuivat Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Trump taas on kapitalisti, joka tukee yksityistä yrittäjyyttä.

Ajatus Grönlannin hankinnasta on esiintynyt Yhdysvaltojen hallinnossa jo 1860-luvulla sekä 1910-, 1940- ja 1950-luvuilla.