TUKHOLMA Vuosi vaihtui, mutta Grönlannissa moni miettinee, kävikö näin sittenkään.
Viime vuoden tammikuun alussa koko maailman katse oli hetken aikaa Grönlannissa, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vihjaili jopa voimakeinojen käytöstä saaren haltuun ottamiseksi. Trump lähetti poikansa Donald Trump Jr.:n vierailulle Grönlantiin.
Tämän vuoden alkajaisiksi Trump osoitti Venezuelassa, että voimakeinot todellakin kuuluvat Yhdysvaltain keinovalikoimaan. Yhdysvaltain joukot tekivät lauantain vastaisena yönä useita iskuja Venezuelaan ja sieppasivat maan presidentin Nicolás Maduron.
Samalla myös maailman suurin saari Grönlanti nousi jälleen otsikoihin.
Trump mainitsi Tanskalle kuuluvan Grönlannin The Atlantic -lehden haastattelussa heti Venezuelan-operaation jälkeen. Trump sanoi, ettei Venezuela ehkä ole viimeinen maa, johon Yhdysvallat tekee ”väliintulon”.
– Me tarvitsemme Grönlannin, ehdottomasti, hän sanoi.
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen reagoi Trumpin puheisiin sunnuntaina. Hän toisti jälleen kerran, ettei Yhdysvalloilla ole oikeutta liittää itseensä yhtäkään Tanskan kuningaskuntaan kuuluvaa maata. Frederiksenin mukaan Trumpin puheet ovat järjettömiä.
Trump ei tästä hetkahtanut.
– Tarvitsemme Grönlantia kansallisen turvallisuuden kannalta, eikä Tanska pysty siihen, Trump sanoi maanantain vastaisena yönä, kun hän puhui toimittajille lentokoneessaan.
Samassa yhteydessä Trump uhkasi myös Venezuelan naapurimaata Kolumbiaa. Presidentti on viikonlopun aikana maininnut puheissaan myös Kuuban ja Meksikon.
Fox-uutiskanavan ohjelmassa Trump totesi, että ”Meksikolle pitäisi tehdä jotain”. Puhuessaan toimittajille kartanossaan Mar-a-Lagossa hän sanoi Kuuban nousevan varmasti esiin tulevissa keskusteluissa, sillä ”Kuuba on epäonnistunut kansakunta”.
Puheista voi päätellä, että presidentti Maduron onnistunut kaappaus on nostanut Trumpin voimainsa tuntoon.
Asiantuntijat ovat todenneet hyökkäyksen kansainvälisen oikeuden vastaiseksi, mutta toistaiseksi Euroopassa ei ole nähty muutamia lausuntoja kummempia vastareaktioita.
Mitä Trump sitten aikoo seuraavaksi? Sitä kysyy nyt koko maailma – eikä varmaankaan vähiten presidentti itse, sen verran monta maata hän on jo ehtinyt mainita.
Tilanne on tulenarka, vakava ja jälleen uusi. Samalla on kuitenkin muistettava, etteivät maat ole saman puun omenoita, jotka presidentti voi noin vain poimia.
Jos Trump päättää jatkaa valitsemallaan linjalla, on huomattavasti todennäköisempää, että jonkinlainen seuraava askel nähdään Latinalaisessa Amerikassa tai Lähi-idässä kuin Pohjois-Atlantilla.
Grönlanti kuuluu Tanskan myötä Natoon. Hyökkäys Nato-liittolaista kohtaan olisi maailmanpoliittisen kartan näkökulmasta täysin eri sarjassa kuin nyt nähdyt iskut Venezuelassa.
Jos Trump määräisi operaation Grönlantiin, Euroopan olisi pakko reagoida. Nyt pohjoismainen valtiojohto on ollut hidas ja varovainen kritisoidessaan Venezuela-operaatiota. Jos isku kohdistuisi Grönlantiin, tilanne olisi toinen.
Yhdysvaltain hyökkäys Naton jäsenmaata kohtaan olisi sotilasliiton loppu sen nykymuodossa.
Se Trumpinkin on ymmärrettävä. Eri asia on, välittääkö hän siitä.
On kuitenkin muitakin tosiasioita.
Grönlanti on yhteiskunnallisesti vakaa, demokraattisesti johdettu maa.
Venezuelan tapauksessa Trump saattoi luottaa siihen, että moni venezuelalainen keskittyisi juhlimaan presidentin kaatumista. Maduro on pysynyt vallassa käpälöityjen vaalien vuoksi.
Grönlannin johto on toistuvasti todennut, ettei sitä kiinnosta Trumpin ostotarjous ja että Grönlanti kuuluu vain grönlantilaisille. Myös yleinen mielipide on jyrkästi Trumpia vastaan.
Tilanne on toinen siksikin, että Yhdysvalloilla on jo tukikohta Grönlannissa. Sotilaallisella väliintulolla ei siksi ole Trumpin näkökulmasta kiire. Toki joukkojen läsnäolon voisi myös ajatella helpottavan mahdollista operaatiota, mutta lopulta on muistettava maantiede.
Grönlanti on valtaosin jään peittämä saari, jonka luonnonvarat ovat yhä syvällä maan uumenissa. Saarelta ei olisi luvassa pikavoittoa, ainoastaan ulkopoliittinen kaaos.
Trumpin asema kotimaassa ei ole niin vahva, etteikö hänen tarvitisi ajatella yhdysvaltalaisten mielipiteitä. Hyökkäystä eurooppalaiseen liittolaismaahan ei voisi perustella huumesodan kaltaisella laajasti kansaan uppoavalla syyllä.
Mutta presidentti osaa käyttää tilaisuutta hyväkseen.
Yhdysvaltain tuoreesta kansallisen turvallisuuden strategiasta on käynyt ilmi, miten syvästi maan johto ylenkatsoo Eurooppaa. Hämmennyksen ja pelon lietsominen on keino heikentää mannerta entisestään.
Nyt Trump jatkaa Grönlanti-sopan hämmentämistä.
The Atlanticin haastattelussa Trumpilta kysyttiin, mitä Yhdysvaltojen hyökkäys Venezuelaan tarkoittaa Grönlannin kannalta.
Trump vastasi, että tämä on muiden itse tulkittava. Trumpin mukaan ulkoministeri Marco Rubio puheet Venezuelan iskun jälkeisessä tiedotustilaisuudessa eivät viitanneet Grönlantiin.
Rubio sanoi lauantain tilaisuudessa, että kun Trump sanoo hoitavansa ongelman, hän myös tekee niin.
– Me tarvitsemme Grönlannin. Tarvitsemme sen puolustusta varten, Trump kuitenkin lisäsi The Atlanticin haastattelussa.
Näissä puheissa ei ole mitään uutta.
Grönlannin suhteen Tanskan liittolaisineen on pidettävä pää kylmänä ja käännettävä katse sinne, missä tapahtuu. Trumpia ei pidä missään nimessä vähätellä, mutta nyt on osoitettava, että Pohjois-Eurooppaa ei voi sekoittaa sanoilla.