Jään kantavuuden voi laskea yksinkertaisella kaavalla. Silti ammattilaisilla on erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka paksulla jäällä on turvallista liikkua.
Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton (SUH) kannan kertoo vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltunen.
– Meillä turvallisen liikkumisen rajana on kymmenen senttiä teräsjäätä. Mutta sekään ei aina tarkoita, että on turvallista – pitää tietää, missä liikkuu ja mitkä ovat vaaran paikat.
Tamperelainen jääretkien järjestäjä Tuire Tyllilä sanoo, että ohuempikin jää riittää.
– Normaalipainoinen aikuinen voi toimia turvallisesti viisisenttisellä jäällä. Ohuille jäille lähtiessä pitää olla mukana turvallisuusvälineet sekä jääkokemusta ja -tietämystä, Tyllilä toteaa.
Uimaopetus- ja hengenpelastusliitto käyttää varovaisuuskerrointa
Molemmat näkemykset perustuvat Goldin yhtälöön, joka on on laajasti käytetty malli jään sallitun kuormituksen määrittämiseen.
Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltunen avaa yhtälöä, joka on yksinkertaisuudessaan tämä: kantokyky (kg) = jään paksuus (cm) × jään paksuus (cm) × 5.
Näin laskettuna viisi senttimetriä teräsjäätä kantaa 125 kiloa ja kymmenen senttimetriä 500 kiloa.
Yhtälö perustuu puhtaaseen laboratoriojäähän, huomauttaa vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltunen.
– Luonnonjää ei ole koskaan yhtä puhdasta kuin laboratoriossa. Luonnonjäässä voi olla ilmakuplia, kohvaa eli jäätynyttä lunta ja sohjoa sekä saasteita.
Jotta sallittua kuormaa ei yliarvioitaisi, liitto käyttää käyttää turvallisuussyistä alempaa kerrointa 3,5. Silloin viisi senttiä teräsjäätä kestää laskennallisesti noin 87 kiloa.
– Kun laitamme rajaksi kymmenen senttiä, jää kantaa pilkkijän tai vaikka kaksi, Hiltunen sanoo.
Hiltusen mukaan kymmenenkin sentin jäällä ulkoilijalla pitää olla riittävät tiedot ja taidot jäällä liikkumiseen.
Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton tehtävänä on edistää uimataitoa sekä vesi- ja jääturvallisuutta.
Liiton ennakkotilaston mukaan jäihin vajoamisen seurauksena hukkui 19 ihmistä viime vuonna.
Jääretkien järjestäjä korostaa tietoa ja taitoa
Kokenut jäillä liikkuja Tuire Tyllillä pitää kymmenen sentin paksuusrajaa liioiteltuna.
Hän työskentelee henkilöstöjohtajana Tampereen Näsijärven rannalla sijaitsevassa luontomatkailyrityksessä. Hiking Travel Hit järjestää muun muassa retkiluisteluretkiä ja -opastuksia.
– On tärkeää erottaa, mikä on turvanormiin perustuva suositus ja mikä fysikaalinen fakta. Paras tulos saavutetaan, kun kerrotaan tietopohjainen fakta, ja sen jälkeen painotetaan, että sinun tietosi ja taitosi eivät välttämättä riitä viiden sentin jäälle.
Esimerkiksi monet retkiluistelijat osaavat lukea jäätä ja olosuhteita. Heillä on myös yleensä asianmukaiset varusteet, joiden avulla voi pelastua, jos jää pettää.
– Pidän kymmenen sentin turvanormia vähän vaarallisena, jos ihmiset pitävät kymmenen sentin jäätä turvallisena eikä heille opeteta, että pitää silti olla tarvittavat taidot.
Toisaalta jään pään paksuus ei ole tae turvallisuudesta, Tyllilä huomauttaa.
Käsitykset jään kantavuudesta jakavat ulkoilijoita. Luontomatkailuyritys saa varsinkin alkukaudesta sosiaalisessa mediassa komentteja, jossa ihmetellään, pitääkö jäille mennä.
Osa kommenteista on Tyllilän mukaan sävyltään ilkeitä.
– Se on harmi sellaisen ihmisen kannalta, joka haluaisi aloittaa talviharrastuksen, mutta tulee pelotelluksi, vaikka olisi mahdollista oppia turvallinen jäällä liikkuminen.
Kangasalalainen retkiluistelun harrastaja Markku Laavola kävi maanantaina kokeilemassa Näsijärven jäätä. Hän arvioi videolla, että jää ei ollut vielä tarpeeksi paksua:
Jään paksuus ei takaa turvallisuutta
Ilmatieteen laitoksen mukaan ei ole varmaa tapaa sanoa, missä jää kantaa ja missä ei.
Jään paksuus ei takaa turvallisuutta, sillä jää voi olla heikompaa kohvajäätä tai haurasta ja puikkoista kevätjäätä.
Pelastuslaitokset seuraavat jäätilannetta ja kehottavat ajoittain ihmisiä pysymään poissa jäiltä.
Päivystävä palomestari Santeri Susi Pirkanmaan pelastuslaitoksen tilanne- ja johtokeskuksesta kertoo, että käytössä ei ole erityistä jäänpaksuusrajaa.
– Varmuutta jään turvallisuudesta ei voi koskaan antaa. Se ei riipu varsinaisesti jään paksuudesta, vaan jään laadusta ja sääolosuhteista. Myös virtauksilla ja vesistön sijainnilla on iso vaikutus.
Santeri Suden mukaan jään turvallisuus pitää arvioida tapauskohtaisesti. Jos sitä ei voi arvioida, pitää välttää jäälle menoa.
