Taksiliitto paheksuu kyytikikkailua: ”Karkottaa asiakkaat”

Alusta­palveluissa toimivat taksit valikoivat kyytejä eri palveluista, jolloin paremman kyydin osuessa kohdalle, asiakas saattaa jäädä ilman taksia.

Ihmisiä kävelee kadulla taksitolpan ohitse jossa jonossa odottamassa vapaita takseja.
Taksit odottivat asiakkaita taksitolpalla Lasipalatsin päädyssä Helsingissä eilen. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Se, että tilattu taksi ei tulekaan tai tulee pitkän viiveen jälkeen on muodostunut kasvavaksi ongelmaksi erityisesti kaupungeissa, Yle kertoi tänään.

Ilmiö keskittyy etenkin alustapalveluihin, kuten Boltiin ja Uberiin, joiden kautta toimivat kuljettajat saattavat hyväksyä kyydin, mutta hylätä sen paremman osuessa tilalle.

Taksiyrittäjien etujärjestö Taksiliitto paheksuu tällaista toimintatapaa.

– Ilmiö syntyy kuljettajan ahneudesta. Kun ajatellaan vain omaa lompakkoa, niin se johtaa tällaiseen tilanteeseen, sanoo Taksiliiton johtava asiantuntija Ville Jaakola.

Kyytien hylkääminen aiheuttaa merkittävää haittaa asiakkaille, jotka saattavat jäädä odottamaan autoa, joka ei koskaan saavu. Etujärjestössä ilmiötä pidetään lyhytnäköisenä toimintana.

– Kun kyllin monta kertaa asiakkaalle käy niin, että auto ei tulekaan, niin kyllä asiakkaat hyvin äkkiä äänestävät jaloillaan ja rupeavat käyttämään sellaista palvelua, jonka kautta auton saa, Jaakola sanoo.

Niin sanotuissa perinteisissä taksiyhtiöissä tällainen kyytikikkailu on hänen mukaansa sanktioitua toimintaa. Kuljettaja on velvollinen hoitamaan hyväksymänsä kyydin, ellei tapahdu jotain poikkeuksellista, kuten auton hajoaminen.

Taksiliitto toimii kaikkien taksiautoilijoiden edunvalvojana.

Näin Ville Jaakola kommentoi asiaa klo 20.30-uutislähetyksessä.

Alustat pisteyttävät kuljettajia – pakko hyväksyä kyytejä

Yksi kyytien hylkäämiseen johtava tekijä on alustojen käyttämä pisteytysjärjestelmä, jossa kuljettajat laitetaan paremmuusjärjestykseen kyytien hyväksymisprosentin perusteella.

– Alustat rankkaavat kuskeja paremmuusjärjestykseen sen mukaan, kuinka paljon tilauksia hyväksyy. Silloin saattaa tulla kiusaus, että on tavallaan pakko hyväksyä kyyti, ettei omat pisteet lähde putoamaan, taksiyrittäjien Jaakola sanoo.

Taustalla taloudellinen ahdinko

Taksikyytien hylkäämisen taustalla on usein taloudellinen ahdinko. Taksiyrittäjien etujärjestön mukaan kannattavan liiketoiminnan raja kulkee noin 300 euron päivittäisessä tulossa.

– Johonkin kolmensadan euron tietämille se asettuu, jos oletetaan, että tekee normaalin ihmisen työpäivää, 20–25 päivää töitä kuukaudessa ja välillä pitää vähän vapaatakin, Jaakola sanoo.

Ylen jutussa taksiautoilija Pertti Jyrinoja avasi tulonsa kahdelta päivältä joulukuussa. Itsenäisyyspäivänä hän tienasi yli 500 euroa, mutta seuraavalla viikolla keskiviikkona vain 250 euroa.

Monelle alalle tulevalle yrittäjälle kustannusrakenne tulee yllätyksenä. Erityisesti kiinteät kustannukset, kuten vakuutukset ja auton arvon aleneminen, ovat Jaakolan mukaan merkittäviä kuluja, jotka juoksevat riippumatta siitä, onko auto ajossa vai ei.

Tämä voi johtaa siihen, että kuljettajalle tulee kiusaus hyväksyä enemmän tilauksia jonoon kuin ehtii realistisesti hoitaa.

Yle jututti Rovaniemellä taksiyrittäjä Jorma Viléniä, joka kertoo, millaista kilpailua Lapissa käydään turistisesongin aikaan taksikyydeistä. Nyt on menossa rahakas sesonki taksiautoilijoille:

”Ryhdy tienaamaan autollasi” ei vastaa todellisuutta

Erityisen huolestuttavana etujärjestössä pidetään alustapalveluiden markkinointia, joka houkuttelee alalle ihmisiä epärealistisilla odotuksilla.

Esimerkiksi Bolt mainostaa kuljettajan työtä luotettavaksi tulonlähteeksi. Jaakolan mukaan yleistä on myös ”ryhdy tienaamaan autollasi” -sloganin käyttö.

– Lähinnä käy sääliksi heitä, hän sanoo alalle tulevista kuljettajista, jotka ajattelevat saavansa alalta hyviä tuloja.

Taksiliitto pyrkii auttamaan alalle aikovia nettisivuillaan olevalla taksilaskurilla, jonka avulla voi arvioida toimintansa kannattavuutta.

Kaupungeissa taksialan kilpailu on kovaa ja taksien määrät ovat kasvaneet huimasti kaupungeissa. Yrityskohtaiset liikevaihdot ovat laskeneet.

Haja-asutusalueilla taksiyrittäjien määrä taas pienenee ja yrityskoot kasvavat eläköitymisten myötä.

– Haja-asutusalueilla, joilla toiminnan ydin on yhteiskunnan ostama liikenne eli koulukuljetukset, sairausvakuutukset ja vammaispalvelulaista korvattavat taksimatkat, niin siellä touhu on kovastikin erilaista verrattuna isoihin kaupunkeihin, etujärjestön edustaja kertoo.

Onko sinulla taksialaan liittyvä juttuvinkki? Tai pitäisikö meidän tehdä juttu jostain muusta aiheesta? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.