Suomen yli jyrännyt Hannes-myrsky jätti viime viikonloppuna sähköttömiksi liki 200 000 ihmistä. Osalla heistä sähköttömyys on jatkunut pian jo viikon.
Aiempiin myrskyihin verrattuna poikkeuksellista on nyt ollut se, että myös muut kuin viralliset tahot ovat ryhtyneet tarjoamaan apuaan.
Esimerkiksi pohjalaismaakunnissa some täyttyi päivityksistä, joissa monet seurantalot ja kyläyhdistykset kutsuivat kylmeneviin taloihin jääneitä ihmisiä lämmittelemään, suihkuun ja lataamaan kännyköitä.
Ylikylän Nuorisoseuran talolla Kortesjärvellä kahvia keitettiin kylmettyneille kyläläisille jo toisena myrskypäivänä eli sunnuntaina.
Eteläpohjalaisseuran puheenjohtaja Joonas Autio näkee, että seuran- ja kyläyhdistykset ovat kriiseissä sopivia auttajia. Etuna on esimerkiksi nopea päätöksentekoprosessi ja paikallistuntemus.
Myrskyn jälkien korjaamisen jälkeen eri tahojen pitäisi istua alas ja miettiä, mitä opittiin, Suomen Nuorisoseurojen hallituksen varapuheenjohtajanakin toimiva Autio sanoo.
Nyt esimerkiksi tiedon jakaminen koettiin ongelmaksi.
– Paikalliset yhdistykset voivat auttaa, mutta laajemman tilannekuvan muodostaminen on jonkun virallisen toimijan tehtävä. Minne esimerkiksi pitäisi ilmoittaa, että meillä on täällä seurantalon ovet auki ja apua tarjolla. Nyt me jaoimme tietoa somessa.
Myös jotkut kaupalliset toimijat, kuten Kuortaneen Urheiluopisto, avasivat ovensa sähköttömille.
Urheiluopistolla vesipisteitä, suihkuja ja neliöitä riittää, eikä muu toiminta vaikeudu siitä, jos autetaan, toimitusjohtaja Jussi Töyrylä perustelee avun tarjoamista.
Punaiselta Ristiltä pyydettiin apua ”suhteellisen vähän”
Suomen punainen risti (SPR) auttaa perinteisesti erilaisissa kriiseissä.
SPR:n valmius- ja maahanmuuttotyönjohtaja Marja Raunio kertoo olevansa yllättynyt siitä, että Hannes-myrskyn aiheuttamiin ongelmiin järjestöltä on pyydetty suhteellisen vähän apua.
– Se voi kertoa siitä, että ihmiset ja yhteisöt ovat osanneet varautua paremmin. Onhan esimerkiksi 72 tunnin kotivarasta puhuttu paljon, Raunio arvelee.
Paikallisesti SPR:n osastot ovat toimineet aktiivisesti. Esimerkiksi Kaustisen osasto Keski-Pohjanmaalla avasi maanantaina ovensa pitkittyneistä sähkökatkoista kärsiville ihmisille.
Yhdistyksen valmiuden yhteyshenkilö Minna Puoma-Korvela on huomannut, että ihmiset kaipasivat erityisesti tietoa siitä, miten korjaukset etenevät ja mitä apua on saatavilla, jos kotona ei pärjää.
– Se on ihan sitä virallisen tahon kriisiviestintää: kuinka tällaisessa tilanteessa toimitaan.
Marja Raunion mukaan suomalaisilla on vielä parannettavaa kriiseihin ja pitkiin sähkökatkoihin varautumisessa etenkin henkisen kriisinkestävyyden osalta.
– Varautuminen on myös sitä, että selviämme yllättävistä tilanteista paremmin. Ihmiset voisivat esimerkiksi tutustua naapurustoonsa: asuuko siellä joku, joka tarvitsee kriisin aikana apua.
Kritiikkiä kunnille
Sähköyhtiöissä sähkölinjoja on korjattu kiireellä, eikä töiden etenemisestä ole voitu aina tiedottaa nopeasti.
Somekeskusteluissa tämä on herättänyt kritiikkiä, josta osansa saivat kunnat.
Eteläpohjalaista Ähtäriä ja keskipohjalaista Veteliä moitettiin hitaasta reagoimisesta ihmisten hätään ja huonosta myrskytiedottamisesta. Molemmissa kunnissa pitkiäkin sähkökatkoja oli paljon.
Vetelissä kunta ryhtyi tarjoamaan apua maanantai-illasta lähtien.
Kunnanjohtaja Eija Kellokoski-Kari kertoo, että kunnantoimisto on pyhien ajan suljettu, mutta kunnan johtoryhmä teki päätöksen avun tarjoamisesta.
– Joidenkin mielestä emme reagoineet tarpeeksi nopeasti, mutta aluksi ei ollut tietoa siitä, kauanko sähkökatkot kestävät. Varmasti me kaikki voimme ottaa tästä oppia ja miettiä, miten voidaan varautua jatkossa paremmin, Kellokoski-Kari sanoo.
Ähtärin kaupunki puolestaan päätyi pahoittelemaan viestintänsä hitautta somessa vasta keskiviikkona.
Pahoittelut siitä, että kaupunki tiedottaa myrskyyn liittyvistä asioista virallisesti vasta nyt. Otetaan tästä opiksi vastaisuudessa varautumalla asiaan. Toivottavasti poikkeusoloja ei tulevaisuudessa tulisi.
Osa Ähtärin päivitystä facebookissa 31.12.25 klo 11.10.