Ruuantuottajilla on suuret odotukset uudesta elintarvikemarkkinalaista.
Suomessa kaupanala on keskittynyt, ja se on heijastunut tuottajahintoihin vuosikymmenien ajan. Nyt tähän asetelmaan yritetään puuttua.
Valmisteilla olevan elintarvikemarkkinalain päivityksen odotetaan ratkaisevan epätasaisen tulonjaon ongelmaa tuottajien ja kaupan välillä.
– Esitetyissä muutoksissa on kyse kokonaisuudesta, joka vie markkinaa kohti reilumpaa, läpinäkyvämpää ja tasapainoisempaa suuntaa., toteaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) ministeriön tiedotteessa.
Eduskunnan huoltovarmuustyöryhmä on ollut huolissaan suomalaisen maatalouden tilasta sen jälkeen, kun lihakarjan myynti europpaan paljastui, kertoo työryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Janne Jukkola (kok.).
– Lain päivityksellä yritetään korjata alkutuotannon ketjun tulonjakoa. Nyt tilanne kestämätön, sanoo Jukkola.
Joulukuussa päättyneellä lausuntokierroksella lainmuutosesitykseen tuli 43 lausuntoa.
Seuraavaksi lain päivitystarpeita arvioi maa- ja metsätalousministeriön asettama ohjausryhmä helmikuun lopussa.
MTK: Muutosta tarvitaan
MTK Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Anna-Kaisa Jaakkolan mukaan alkutuottajan asemaan tarvitaan muutosta.
– Vahvemman valtaa pitää saada hiukan alaspäin, jotta pystytään toimimaan markkinoilla reilusti.
Taustalla on hänen mukaansa pelko isomman toimijan kostotoimista, ostamatta jättämisestä, joista halutaan päästä eroon.
Käytännössä kostotoimi voisi esimerkiksi olla, että S-ryhmän ja Keskon kokoinen ketju lakkaisi ostamassa ruokaa tilalta, joka haluaa neuvotella itselleen suuremman korvauksen.
MTK:n juristi Kimmo Tammi kertoo saaneensa yhteydenottoja, joiden mukaan isomman valtaa on käytetty väärin.
– Kerran kurkkujen kasvattaja joutui viemään biojätteeseen ison erän kurkkuja, kun niiden vastaanottamisesta kieltäydyttiin, Tammi sanoo.
Tammi muistuttaa, että kaupallisiksi kostotoimiksi luokiteltavien epäselvyyksien ilmaantuessa todistelun taakka olisi muutosten jälkeen ostajalla myyjän sijaan.
– On tärkeää, että lain päivityksen jälkeen uskalletaan oikeasti neuvotella ja tehdä kehitysehdotuksia ilman pelkoa siitä, että neuvottelut suljetaan kokonaan tai ostot loppuvat, Anna-Kaisa Jaakkola sanoo.
Elävän lihakarjan vienti Eurooppaan on herättänyt kaikki toimijat.
– On tultu tilanteeseen, että täytyy alkaa tehdä asioille jotain, jos haluamme, että kotimaista tuotantoa löytyy jatkossakin kauppojen hyllyiltä, Jaakkola sanoo.
Toteutus tarvitsee valvojan?
Etelä-Pohjanmaalla Kortesjärvellä lihakarjaa kasvattava Jaakko Isomäki suhtautuu realistisen toiveikkaasti uuteen elintarvikemarkkinalain päivitykseen.
– Toiveet ovat kovat siitä, että lain päivitys parantaisi meidän alkutuottajien asemaa, mutta usein jää nähtäväksi, mitkä ovat lopulliset saavutukset.
Lopullista lain muotoilua Isomäki odottaa jo, ja seuraa, miten eri alan järjestöjä valmistelussa kuullaan.
Hän arvelee, että lain toteutus vaatii todennäköisesti jonkinlaista sääntelyä.
– Jos laki ei onnistu tasaamaan tulojakoa, niin tarvitaan pakottavia keinoja ja valvova viranomainen.
Osa hallitusohjelmaa
Elintarvikemarkkinalaki on merkittävä työkalu markkinoiden toimivuuden ja ruuantuottajien aseman vahvistamisessa.
Lain muutokset ovat osa hallitusohjelman Kestävä ja kannattava ruokajärjestelmä -kokonaisuutta.
Päivityksen valmistelussa huomioidaan ministeriön käynnistämät selvitykset, jotka koskevat elintarvikealan tukkukaupan toimintaa, markkinoiden tehokkuutta ja kilpailuolosuhteita.
Lisäksi ministeriö on nimennyt työryhmän kehittämään elintarvikeketjun tilastointia ajantasaisen ja avoimen tilannekuva muodostamiseksi.