Väylävirasto esittää kaikkiaan 60 tasoristeyksen poistamista Turun ja Uudenkaupungin väliseltä junaradalta. Lisäksi 22 tasoristeykseen esitetään parannuksia.
Tasoristeysten poistaminen on osa Turku–Uusikaupunki-ratasuunnitelmaa. Rata täytyy Väyläviraston projekti-insinööri Juha Tapperin mukaan peruskorjata, jotta se pysyy liikennöintikelpoisena.
– Se on toistasataa vuotta vanha, eikä sitä ole käsittääkseni koskaan peruskorjattu. Rata muistuttaa tällä hetkellä perunapeltoa. Nopeusrajoituksia on jouduttu laskemaan huonon kunnon takia, Tapper kuvailee.
Tasoristeysten poistaminen parantaisi Väyläviraston mukaan liikenneturvallisuutta. Elokuussa koko Suomessa kuoli kolme ihmistä tasoristeysonnettomuuksissa viikon sisällä.
Myös Turun ja Uudenkaupungin välisellä radalla on tapahtunut tasoristeysonnettomuuksia. Väyläviraston tilaston mukaan onnettomuuksissa on kuollut kaksi ja loukkaantunut viisi ihmistä 2000-luvulla.
– Tasoristeysonnettomuuksia tapahtuu puomeista huolimatta. Sen takia yritämme päästä niistä eroon, Tapper perustelee.
Rahoitusta radan kunnostamiseen ei ole myönnetty
Turku-Uusikaupunki -radan kunnostamisen arvioidaan maksavan 162 miljoonaa euroa. Suurin osa kustannuksista kohdistuu Juha Tapperin mukaan Väylävirastolle. Hankkeelle ei ole myönnetty vielä valtion rahoitusta.
Tapper ei lähde arvioimaan, kuinka todennäköistä rahoituksen saaminen on.
– Tämä on yksi monista. Huonokuntoisia ratoja on muuallakin Suomessa.
Radan kunnostaminen ei vielä yksinään mahdollista henkilöliikenteen käynnistämistä Turun ja Uudenkaupungin välillä, vaan se edellyttäisi Tapperin mukaan myös uusien asemapaikkojen rakentamista ja turvalaitemuutoksia.
Ratasuunnitelmasta on pyydetty lausuntoja radanvarsikunnilta.
Esimerkiksi Masku toteaa lausunnossaan, että radan kunnostaminen parantaisi liikenneturvallisuutta. Masku ei kuitenkaan hyväksy ehdotettua kustannusjakoa, josta kunnan osuus olisi noin 61 000 euroa.
Uusikaupunki toteaa lausunnossaan, että rata on elinkaarensa päässä ja huoltovarmuuden turvaamiseksi se on tärkeää kunnostaa. Uudenkaupungin mukaan radan kehittäminen kytkeytyy myös länsirannikon meriteknologiateollisuuden investointien toteutumiseen ja vihreän siirtymän hankkeisiin.