Oululaiset Laura Tauriainen ja Mikko Leinonen eivät aio ostaa lapsilleen yhtään uutta tavaraa joululahjaksi.
Heidän perheessään joululahjat hankitaan käytettyinä tai annetaan aineettomina.
Syynä on perheen ekologinen elämäntyyli. He välttävät kuluttamista sekä saastuttavaa matkustamista ja syövät vegaanisesti.
Perheeseen kuuluu vanhempien lisäksi teini-ikäinen sekä 5- ja 8-vuotiaat lapset. Teini-ikäiselle hankitaan liput Qstock-festareille. 8-vuotias on toivonut muun muassa Tamagotchia, joka voidaan hankkia käytettynä.
– Nuorimmainen on toivonut oikeaa yksisarvista tai Johannes Brotheruksen vierailua meidän kotiimme, Tauriainen kertoo ja nauraa.
Lahjojen lisäksi ekologisuus näkyy perheessä vegaanisena joulupöytänä.
Vastuullisuus lisääntynyt, sanoo tutkija
Suomalaisten kulutustottumukset ovat muuttuneet viimeisten vuosien aikana vastuullisempaan suuntaan, ja se näkyy myös joulun vietossa. Näin arvioi Vaasan yliopiston kuluttajamarkkinoinnin apulaisprofessori Hanna Leipämaa-Leskinen.
Samaan aikaan suomalaiset ovat kuitenkin liikkuneet kauemmas toisistaan kulutuskysymyksissä, Leipämaa-Leskinen sanoo.
– On perheitä, jotka toteuttavat vastuullisuutta aika paljon eri kulutuksen osa-alueilla, mutta sitten on niitä kuluttajia, jotka tilaavat esimerkiksi Temusta ja joita vastuullisuus ei kosketa.
Leipämaa-Leskisen mukaan kulutustottumukset saattavat myös vaihdella eri tilanteissa.
Joskus vastuullisuus on vahvemmin esillä, kun taas toisessa tilanteessa ei. Loma-ajat ovat tyypillisiä hetkiä, jolloin itselle annetaan lupa löysätä.
– Joulu on kiinnostava esimerkki juuri siitä. On varmasti perheitä, joissa ajatellaan, että jouluna voi toteuttaa enemmän ylenpalttisuutta ja tuhlaavaisuutta, kun taas muulloin ei.
Lahjoja aiempaa vähemmän
Joululahjojen määrää on Tauriaisen ja Leinosen perheessä vähennetty pikkuhiljaa.
Tänä jouluna jokainen lapsi saa vanhemmilta 1–2 lahjaa. Tauriainen arvioi, että sukulaisten lahjat mukaan lukien lapset saavat jouluna yhteensä 5–8 lahjaa.
– Jokunen vuosi sitten hoksattiin, että hankitaan lahjat käytettynä, mutta määrä räjähti. Sen jälkeen tuli mietittyä, että ei tämäkään ole hyvä, Tauriainen kertoo.
Vanhempien mukaan lapset ovat suhtautuneet melko hyvin lahjojen määrän vähenemiseen. Joskus joistakin toiveista pitää keskustella. Tarvittaessa useampaan kertaan.
– Esimerkiksi Labubu on nyt lasten keskuudessa kova juttu, mutta me olemme siitä eri mieltä. Sitä on pitänyt vähän selittää, miksi emme niitä hanki. Pikkuhiljaa lapset ovat ymmärtäneet, Leinonen kertoo.
Miten 5- ja 8-vuotiaalle selitetään, ettei Labubu ole kaikista paras joululahjatoive?
Tauriainen kertoo, että kuluttamisesta puhutaan perheessä myös muulloin kuin jouluna. Kulutusvalintoja selitetään luonnon, ympäristön ja eläinten kautta, mikä Tauriaisen mukaan auttaa lapsia ymmärtämään asian.
– Joskus näytämme videoita kaatopaikoilta tai paikoista, joissa joki on täynnä rojua. Niillä on helppo havainnollistaa, mitä tapahtuu, jos kulutetaan aivan päämäärättömästi.
Leinonen ja Tauriainen ovat huomanneet, että lapset saattavat kyllästyä leluihin nopeasti. Yhdeltä joululta mieleen on jäänyt muovinen trumpettilelu, jota oli toivottu monta kuukautta. Lopulta sillä leikittiin vain pari kertaa.
– Mielestäni on aikuisen tehtävä harkita toiveiden kohdalla, miten järkeviä ne ovat. Totta kai yritämme joka joulu toteuttaa yhden spesiaalin lahjatoiveen.
Käytettyjä lahjoja pidetty ennen huonompina
Lastenhuoneessa 5- ja 8-vuotiaat esittelevät viime vuosien hittijoululahjoja.
Esimerkiksi Operation-peli, haisunäätä-pehmolelu ja radiopuhelin ovat kaikki hankittu käytettyinä.
– Tämä haisunäätä-pehmo oli tosi vahva toive, ja metsästimme sitä vaikka mistä käytettynä, kunnes löytyi. Lapsi oli todella onnellinen ja nukkuu vieläkin sen kanssa, vaikka siitä on monta vuotta aikaa, Tauriainen kertoo.
Vaasan yliopiston apulaisprofessori Leipämaa-Leskinen huomauttaa, että lahja kulutuksen kohteena on hyvin erilainen kuin monet muut kulutuskohteet . Lahja on osa sosiaalista normia, johon ihmiset opetetaan lapsesta saakka.
– Rituaalit muuttuvat todella hitaasti. Itse en usko, että lahjojen antaminen jää pois, mutta näen sen positiivisena, että käytetyt ja aineettomat lahjat tulevat hyväksytyiksi.
Aiemmin käytettyjä lahjoja on voitu pitää huonompina, mutta Leipämaa-Leskisen mielestä asenteet ovat muuttuneet hyväksyvimmiksi parin viime vuoden aikana. Käytetynkin lahjan täytyy kuitenkin olla mietitty.
– Silloin se saattaa viedä enemmän aikaa, kun etsit käytettynä täsmälahjan kyseiselle henkilölle. Käytetty lahja saattaa olla jopa arvokkaampi, sillä aika on monelle rajallista.