Seinäjoelta Kaskisiin kulkevan Suupohjan radan korjaamissuunnittelu alkanut joulukuun alussa.
Väylävirasto on saanut 15 miljoonan euron valtuuden sekä yhden miljoonan euron määrärahan hankkeen suunnitteluun ja osittaiseen toteuttamiseen Seinäjoki–Kaskinen -rataosalle.
Väylävirasto on tehnyt kuulutuksen ratasuunnitelman vaatimien maastotöiden ja tutkimusten aloittamisesta. Työt alkavat Seinäjoen ratasillan uusimisen ratasuunnitelmalla.
Tarveselvitys on käynnistynyt toukokuussa 2025 ja sen piti valmistua vuoden loppuun mennessä.
Aikataulua on kuitenkin pidennetty.
– Meidän näkökulmastamme tarveselvitys ei ole viivästynyt, vaan sen laajuutta on kasvatettu, eli siihen on otettu rataosuuden tasoristeystoimenpiteet mukaan, osastonjohtaja Janne Wikström Väylävirastosta sanoo.
Nykyisellä perusväylänpidon rahoituksella radan korjaaminen ei ole ollut mahdollista.
Suupohjan rata on 113 kilometriä pitkä ja sillä on 35 siltaa. Wikströmin mukaan niistä 26 on tällä hetkellä erittäin huonossa kunnossa.
– Ei ole kyse pelkästään yhdestä sillasta, vaan koko rataosan kunnosta ja kuntoon saattamisesta niin, että liikenteen jatkuminen olisi mahdollista.
”Suomi on enemmän saari kuin aikaisemmin”
Kaskisten sataman toimitusjohtaja Patrik Hellman pitää ratayhteyttä elintärkeänä sekä satamalle että lähiseudun teollisuudelle ja teollisuushankkeille. Ratayhteyksiä tarvitaan myös itä-länsisuunnassa.
– Toimiva infra pitää olla, että syntyy teollisuutta ja edullisia kuljetusmahdollisuuksia. Täytyy muistaa, että Suomi on tällä hetkellä enemmän saari kuin aikaisemmin. Meillä on pitkiä ja kalliita kuljetusmatkoja, Hellman sanoo.
Satama on toiminut nyt reilun vuoden kumipyörien varassa. Hellmanin mukaan maantiekuljetuksissa on omat etunsa lyhyillä matkoilla, mutta pitkät matkat on edullisempaa kuljettaa rautatietä pitkin.
– Metsä Boardin Kaskisten tehdas tuo nyt kaikki tavaransa kumipyörillä. Silloin kun rata oli vielä kunnossa, tänne tuli juna päivässä.
Sama juna haki Teuvan raakapuun lastauspaikalta 24 vaunun lasteja isoille metsäteollisuuden tehtaille.
– Se oli tehokasta toimintaa. Tänne tuli täysjuna ja Teuvalta lastattiin täysjuna sisämaahan, Hellman sanoo.
Teuvalla uskotaan tulevaisuuteen
Joulukuussa virassaan aloittanut Teuvan kunnanjohtaja Rami Mattila sanoo, että raakapuuta liikkuu Suupohjan alueelta metsäteollisuuden tehtaille satoja tuhansia kuutioita vuodessa.
– Olemme raaka-ainetta tuottava reservialue. Kaskisten tehdas käyttää pääasiassa kuusta, mutta esimerkiksi mänty ja koivu pitää saada hyvinkin kauas, jopa satojen kilometrien etäisyydelle. Siinä rautapyörä on ylivertainen kustannustehokkuudeltaan.
Metsä Board perui uuden taivekartonkitehtaan investoinnin Kaskisiin viime vuonna.
Mattilan mukaan Kaskisten nykyinen valkaistua kemihierrettä valmistava BCTMP-tehdas on integroitunut yhtiön Ruotsin puolella oleviin tehtaisiin.
Hän näkee Kaskisen hyvänä metsäteolliusuuden investointikohteena, mikäli maailmantilanne muuttuu.
– Jos Venäjästä tulisi normaali Euroopan markkinoilla oleva valtio ja raakapuuvirrat lähtisivät sieltä tulemaan Itä-Suomeen, näen että Kaskinen on yksi Suomen parhaista investointikohteista metsäteollisuudessa. Rautatie on optio siihenkin suuntaan.
Myös sataman Patrik Hellmanon katsoo radan tulevaisuuteen positiivisesti.
– Uskon, että se saadaan kuntoon. Valtiolla on niukasti rahaa, vuosi kerrallaan voisi jotain tehdä. Kun rata on nyt kiinni, pitäisi korjata, koska silloin säästetään rahaa.
Janne Wikströmin mukaan radan kunto on ollut Väylävirastossa tiedossa. Huonokuntoisten siltojen lisäksi radalla on routakohteita ja kantavuuspuutekohteita.
– Tarveselvityksessä tuotetaan eri vaihtoehtoja päätöksenteon tueksi. Helmikuussa 2026 on varmasti todennäköistä, että asiakirjat alkavat olla valmiita.
Lopullinen päätös koko radan peruskorjaamisesta vaatii uusia rahoituspäätöksiä tulevissa valtion budjeteissa.