Australiasta tuli tässä kuussa maailman ensimmäinen maa, joka kielsi sosiaalisen median käytön kaikilta alle 16-vuotiailta. Jo ensi vuonna ainakin Malesia aikoo ottaa käyttöön samankaltaisen laajan somekiellon nuorille.
Myös ympäri Eurooppaa pohditaan tiukempia ikärajoja sosiaalisen median käytölle. Suomessakin useat poliitikot, mukaan lukien pääministeri Petteri Orpo (kok.), ovat sanoneet kannattavansa ajatusta nuorten somekiellosta.
Euroopan maiden kannattaa lähteä pikimmiten Australian linjalle, sanoo hollantilainen oikeus- ja taloustieteen professori Miriam Buiten Ylen videohaastattelussa.
Hän viittaa lukuisiin tutkimuksiin siitä, miten somessa vietetty pitkä aika ja altistuminen haitalliselle sisällölle vaikuttavat kielteisesti lasten ja nuorten mielenterveyteen.
– Sosiaalisen median alustojen toiminta- ja ansaintamalli on saada käyttäjät, mukaan lukien lapset, viettämään palveluissa mahdollisimman paljon aikaa. Tarvitsemme ratkaisun, joka katkaisee tämän kierteen, Buiten sanoo.
Eri maissa rajoitetaan myös teini-ikäisten alkoholinkäyttöä ja uhkapelaamista, joten miksi ei myös riippuvuutta aiheuttavaa sosiaalista mediaa, hän vertaa.
Buiten toimii professorina sveitsiläisessä St. Gallenin yliopistossa ja tutkijana EU:n teknologiasääntelyä tutkivassa Cerre-ajatushautomossa Belgiassa.
Elon Musk suuttui EU:n jättisakoista
Professori ei pidä täyskieltoja lähtökohtaisesti parhaana ratkaisuna. Ihanteellisessa tilanteessa somealustoja pystyttäisiin hänen mukaansa sääntelemään siten, että niiden vaikutukset nuoriin käyttäjiin olisivat enimmäkseen myönteisiä.
Tällä hetkellä somen haitalliset puolet ovat hänen mukaansa kuitenkin niskan päällä.
– Sääntelyä on ollut jo vuosia, eikä merkittäviä muutoksia ole nähty, Buiten sanoo.
Buiten viittaa etenkin EU:n vuonna 2022 voimaan tulleeseen digipalvelusäädökseen (DSA), jonka tarkoitus on säännellä verkkopalveluita ja -alustoja eurooppalaisten käyttäjien oikeuksia kunnioittavalla tavalla.
EU käytti säädöstä ensi kertaa järeämmin tässä kuussa, kun se mätkäisi viestipalvelu X:lle tässä kuussa 120 miljoonan euron sakot käyttäjien varmentamiseen ja läpinäkyvyyteen liittyvistä ongelmista.
X:n omistava miljardööri Elon Musk reagoi sakkoihin vihaisesti ja vaati muun muassa koko EU:n lakkauttamista. Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio väitti X:n saamia sakkoja ”hyökkäykseksi” kaikkia yhdysvaltalaisia teknologiayrityksiä ja ihmisiä vastaan.
Reaktiot osoittavat, että sääntelyn kohteet eivät yleensä suhtaudu asiaan suopeasti. Australiassakin someyhtiöt ovat vastustaneet uusia ikärajoja, ja Reddit on vedonnut asiassa maan korkeimpaan oikeuteen.
Somekieltoja suunnitellaan jo ympäri Eurooppaa
Nykyiseen EU-lainsäädäntöön verrattuna Australian juuri voimaan tullut malli on professori Buitenin mukaan konkreettisempi ja yksityiskohtaisempi, mikä helpottaa sen soveltamista käytännössä.
Australiassa someyhtiöt itse ovat velvollisia valvomaan uutta ikärajoitusta jättisakkojen uhalla. Lapset tai heidän huoltajansa eivät voi rangaistuksia saada.
– Eurooppalaiset säännöt tarvitsevat enemmän hampaita, jotta niillä olisi todellista vaikutusta, Buiten uskoo.
Hänen mukaansa sääntelyssä on ensisijaisesti kyse EU-kansalaisten oikeuksien suojelemisesta eikä ulkomaisten yhtiöiden toiminnan rajoittamisesta. Suosituimmat some- ja teknologiapalvelut ovat kuitenkin yhdysvaltalaisia ja kiinalaisia.
– Nämä alustat tekevät suurta ihmiskoetta. Ne ovat sijoittaneet itsensä elämäämme tarjoamalla hyviä ja hyödyllisiä palveluita, mutta ne ovat niin iso osa arkeamme, että on kohtuullista asettaa ne kunnollisen valvonnan alaiseksi, Buiten sanoo.
Euroopan parlamentti hyväksyi marraskuussa päätöslauselman, jonka mukaan sosiaalisen median käytön rajaksi pitäisi asettaa 16 vuotta, mutta huoltajat voisivat antaa lapsilleen luvan käyttää somea jo nuorempina. Buitenin mielestä Australian kaltainen yksiselitteinen täyskielto olisi parempi, koska silloin vastuu olisi someyhtiöillä eikä lasten vanhemmilla.
EU:n laajuinen mahdollinen kielto etenee hitaasti. Samaan aikaan useissa maissa edistetään jo somekieltoja kansallisella tasolla.
– Olisi tehokkaampaa, jos EU toteuttaisi kiellon yhdessä rintamassa. Toisaalta siitäkin voi olla hyötyä, että yksittäiset maat kokeilevat ensin, millainen malli toimii parhaiten, Buiten sanoo.
Somekieltojen käytännön toteutuksessa on useita kysymysmerkkejä. Esimerkiksi ikärajojen valvominen on vaikeaa.
Australiassa somealustat valvovat käyttäjien ikää eri varmennussovellusten avulla, mutta nuoret ovat odotetusti heti onnistuneet kiertämään rajoituksia.
Videolla australialaisnuoret kertovat ajatuksiaan uudesta ikärajasta ja sen valvonnasta:
Kieltolaki kerää myös kritiikkiä
Sosiaalisen median ikärajoilla on monissa maissa aikuisväestön vankka tuki, mutta monet nuoret ovat eri mieltä. Somen myönteisiä puolia nuorille ovat esimerkiksi yhteydenpito, oppiminen, itseilmaisu ja omien yhteisöjen löytäminen.
Australiassa korkein oikeus aikoo kuulla myös kahden teini-ikäisen nostamaa kannetta somekieltoa vastaan. Lasten oikeuksia puolustavat järjestöt toivovat käyttökieltojen sijaan somealustojen toiminnan ja algoritmien tiukempaa sääntelyä.
– Täyskiellot sivuuttavat nuorten oikeudet ja oman äänen, ja rankaisevat nuoria ennemmin kuin somealustoja, kirjoittavat brittiläiset sosiologian professorit Jessica Ringrose ja Rebecca Coleman.
Myös Ylen haastatteleman professori Buitenin mukaan täyskieltoa parempi vaihtoehto olisi se, että someyhtiöt määrättäisiin rajoittamaan nuorten alustoilla viettämää aikaa sekä heidän kuluttamansa sisällön laatua ja määrää.
Professorin mukaan someyhtiöillä itsellään ei kuitenkaan ole liiemmin kiinnostusta lähteä tällaisiin toimenpiteisiin.
– Olemme nähneet saman kuvion tupakkayhtiöiden kohdalla. Nekin ovat vastustaneet sääntelyä, koska sellainen haittaa niiden bisnestä. Siksi päättäjien täytyy puuttua peliin ja pakottaa yhtiöt tottelemaan.
Nykyistä järeämpiä keinoja tarvitaan Euroopassakin, jotta hukassa oleva tasapaino löytyy, Buiten sanoo.
– Ilmaisunvapaus ei ole ainoa lasten oikeus, jota on puolustettava. Heillä on myös oikeus tulla suojelluksi sosiaalisen median haittoja vastaan.