Vankien ja henkilökunnan kokema väkivalta ja turvattomuus on yleistynyt Suomen vankiloissa.
Rikosseuraamuslaitoksen tuoreiden tietojen mukaan vankiloiden henkilökuntaan kohdistuva väkivalta on viime vuonna lähes kaksinkertaistunut toissavuodesta.
Suljettujen vankiloiden henkilökuntaan kohdistui viime vuonna 60 väkivaltatilannetta, kun toissavuonna niitä kirjattiin 35.
Lisäksi henkilökunnan kokema uhkailu ja epäasiallinen käytös on yleistynyt.
Henkilöstö elää valmiustilassa
Syynä huolestuttavaan tilanteeseen on vankimäärän nopea kasvu, jonka vuoksi monet vankilat ovat yliasuttuja ja niissä on liian vähän työntekijöitä.
– Henkilöstö elää käytännössä valmiustilassa, jossa virheiden pelko ja tilanteiden arvaamattomuus kuormittavat, kertoo Helsingin vankilan rikosseuraamusesimies ja Vankeinhoitoalan liiton varapuheenjohtaja Tommi Kiiala.
Turvattomuutta lisäävät myös päihderiippuvaisten ja mielenterveysongelmaisten vankien määrän kasvu sekä järjestäytyneen, kansainvälisen rikollisuuden vaikutus vankiloissa.
Vankiloissa on noin 350 vankia tai tutkintavankia, jotka liittyvät järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
Risen mukaan he pyrkivät usein jatkamaan rikollista toimintaa vankilassa.
– Viranomaisvastaisuus on korostunut kansainväliseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen kuuluvilla vangeilla, kertoo erityisasiantuntija Petri Suotula Risestä.
Tilanne näkyy myös vankien kokeman väkivallan ja uhkailun yleistymisenä.
Ongelmia on etenkin suljetuissa vankiloissa.
Vankeja asutettu saunatiloissa
Risen mukaan vankiloiden käyttöaste on noussut keskimäärin jo 110 prosenttiin, kun asiantuntijoiden mukaan turvallinen taso olisi 90 prosenttia.
Vankiloissa on noin 900 vankia yli turvallisen täyttöasteen. Useissa suljetuissa vankiloissa täyttöaste on yli 120 prosenttia.
Vankeja on nyt noin 3 600, kun vankipaikkoja suljetuissa ja avovankiloissa on tällä hetkellä vain 3 000. Rise arvioi vankimäärän kasvavan yli 4 059 vankiin vuoteen 2030 mennessä.
Esimerkiksi Helsingin vankila ottaa vastaan yli tuhat vapaudesta tulevaa vankia vuodessa. Siihen päälle tulevat muista laitoksista siirrettävät vangit.
Pieniinkin selleihin on jouduttu laittamaan kerrossänkyjä ja asuttamaan useita vankeja, tulevat he toimeen tai eivät.
– Pahimmillaan vankeja on asutettu saunan pukuhuoneessa, kuvailee Kiiala.
Vankiloista vaarallisia ihmisvarastoja?
Kiialan mukaan vankiloiden henkilöstö on osaavaa ja sitoutunutta, mutta heitä on liian vähän.
Henkilökunnan työtehtäviä on jouduttu tilanteen vuoksi muuttamaan valvontapainotteisemmiksi, ja henkilöstöä on siirrelty kriittisimpiin kohteisiin.
Vankiloiden lakisääteisenä tehtävänä on paitsi valvoa, myös kuntouttaa tuomittuja.
Kiialan mukaan resurssipula heikentää mahdollisuuksia kuntouttavan toiminnan järjestämiseen.
– Mikäli resurssipula tästä pahenee, kykenemme enää vain tuomittujen varastointiin, emmekä siihenkään turvallisesti, Kiiala varoittaa.
Lisää vankipaikkoja ja henkilöstöä
Vankiloihin on suunnitteilla ja rakenteilla uusia paikkoja eri puolille Suomea vuosina 2026–2028. Risen mukaan vuonna 2030 vankipaikkoja pitäisi olla 4 500, jotta vankilat olisivat turvallisia. Se on noin 1 500 paikkaa nykyistä enemmän.
Vuoteen 2028 mennessä uusia vankipaikkoja on tulossa lisää noin 400. Esimerkiksi Turun vankilaan on tulossa 143 vankipaikan laajennus.
Lisäksi Pirkanmaan Lempäälään on tulossa on uusi vankila, ja Uudellemaalle suunnitellaan uutta suljettua vankilaa. Sen vankipaikkojen määrä ei ole vielä tiedossa.
Rikosseuraamuslaitoksen arvion mukaan vuoteen 2030 mennessä tarvittaisiin 670 uutta työntekijää.
Rise on lisäämässä vartijoiden koulutuspaikkoja.
– Meillä on edessämme valinta. Voimme jatkaa reagoivaa linjaa, jossa sammutamme tulipaloja, kun kriisi on jo päällä. Tai voimme rakentaa järjestelmän, jossa vankila on paikka, jossa muutos on mahdollista – ei vain vangille, vaan koko yhteiskunnalle, Kiiala vetoaa.
Korjattu 15.1.2026 kello 17:20 Jutun kuvatekstissä luki aiemmin, että Helsingin vankila aiotaan sulkea. Risen mukaan Helsingin vankila eli niin sanottu Sörkka pysyy kuitenkin vankilakäytössä vielä vuosikymmeniä, vaikka kaupunki on toivonut rakennuksen saamista muuhun käyttöön.