Sheikh “SK” Nuruddin, Sahidul Islam ja Alfaz Ahmed.
Sheikh Nuruddin, Sahidul Islam ja Alfaz Ahmed ovat entisiä ahdistelijoita. Kansalaisjärjestö on kouluttanut heidät torjumaan ahdistelua. Kuva: Silja Viitala / Yle
Intia

Sheikh, Sahidul ja Alfaz lopettivat naisten ahdistelun

Kammottavat joukko­raiskaukset Intiassa ovat saaneet laajaa kansainvälistä huomiota. Selvitimme Kolkatassa, miksi Intiassa tapahtuu niin paljon seksuaali­rikoksia.

Valokuvat ja videot:Silja Viitala

KOLKATA ”Nuorempana ahdistelin tyttöjä. Siitä tuli rohkea olo. En koskaan kunnioittanut heitä.”

Näin kuvailee 25-vuotias Sheikh Nuruddin.

Hän on entinen seksuaalinen ahdistelija.

Nuruddin asuu huonomaineisessa Kidderporen kaupunginosassa Kolkatan suurkaupungissa Intian itäosassa.

Kysymys kuuluu: miksi Intiassa tapahtuu niin paljon seksuaalirikoksia?

Siirrymme Kidderporesta Kolkatan keskustaan kuuluisan ostoskadun Park Streetin ympäristöön. Kysyimme siellä asiasta miehiltä. He kertovat näkemyksiään videolla:

Seksuaalinen ahdistelu ja raiskaukset ovat yleisiä Intiassa. Ongelman juurisyy on patriarkaalinen yhteiskunta, jossa naisia ei kunnioiteta, arvioi psykoterapeutti Chandana Bakshi.

Hän työskentelee Swayam-kansalaisjärjestössä, joka edistää naisten oikeuksia ja auttaa kotiväkivallan ja seksuaalirikosten uhreja.

Lisäksi Bakshi pitää yksityisvastaanottoa, jossa hän hoitaa seksuaalirikollisia.

Seksuaaliseen väkivaltaan syyllistyneet miehet ajattelevat usein, että voima oikeuttaa teot ja heillä on oikeus ottaa haluamansa. Heidän mielestään naisten tehtävä on palvella miehiä, kuvailee Bakshi.

Swayam-järjestön psykoterapeutti Chandana Bakshi.
Psykoterapeutti Chandana Bakshi on aiemmin työskennellyt muun muassa Yhdysvalloissa. Kuva: Silja Viitala / Yle

Bakshi kertoo, että hänellä on asiakkaina ahdisteluun syyllistyneitä nuoria miehiä, jotka eivät edes ymmärrä tehneensä väärin. Miehet ovat voineet päätyä Bakshin vastaanotolle perheensä pakottamina.

Monilla intialaisilla miehillä on stereotyyppisiä ajatuksia naisista, Bakshi sanoo.

Hänen mukaansa usein intialaismiehet kuvittelevat, että esimerkiksi tietyllä tavalla puhuvat tai länsimaisiin vaatteisiin, lyhyisiin hameisiin tai rannalla bikineihin pukeutuvat naiset ovat seksuaalisesti tarjolla.

– Jotkut intialaiset miehet uskovat, että nämä ovat merkkikieltä, jonka avulla naiset pyytävät seksuaalista lähentelyä, Bakshi sanoo.

Naisten oikeuksia ajavan Swayam-järjestön perhetilat Intian Kolkatassa.
Swayam-kansalaisjärjestö tarjoaa naisille ja heidän lapsilleen myös turvakotia. Kuva: Silja Viitala / Yle

Intialaisten elokuvien tapa kuvata naisia vaikuttaa paikallisten miesten ajatusmaailmaan, arvioi Swayam-järjestön perustaja Anuradha Kapoor.

Elokuvissa yleinen juonikuvio menee niin, että mies liehittelee naista, eikä hyväksy kieltävää vastausta, hän kuvailee.

– Ei tarkoittaa ei. Mutta elokuvissa mies ahdistelee naista ja se nainen rakastuu häneen, Kapoor sanoo.

Hänen mukaansa patriarkaatissa useat miehet ajattelevat hallitsevansa naisia ja heidän seksuaalisuuttaan. Siihen uskotaan olevan oikeus. Silloin ahdistelu on sallittua, jos naiset eivät toimi odotetulla tavalla.

– Jos et tottele, sinua voidaan käyttää seksuaalisesti hyväksi. Jos naisen pitäisi pysyä kotona ja hän lähteekin ulos, häntä saa ahdistella kadulla, Kapoor kuvailee ajatusmallia.

Anuradha Kapoor kotonaan.
Anuradha Kapoor sanoo, että monissa intialaisissa perheissä poikalapsille opetetaan, että he ovat tyttöjen yläpuolella. Hänen mukaansa tähän pitäisi saada muutos ja ihmisiä pitäisi valistaa tasa-arvosta. Kuva: Silja Viitala / Yle

Sheikh Nuruddin on muuttunut mies. Hän ei enää ahdistele naisia. Sen sijaan hän työskentelee estääkseen seksuaalista häirintää.

Muutos alkoi, kun perheessä tapahtui kärsimystä. Siskon poikaystävä teki siskolle pahaa, Nuruddin sanoo. Hän ei halua kertoa tarkempia yksityiskohtia.

25-vuotias tehdastyöntekijä Sheikh “SK” Nuruddin.
Sheikh Nuruddin työskentelee tehtaassa. Hänen mukaansa naisia vähättelevä asenne on yleinen hänen kotikulmillaan Kidderporessa. Kuva: Silja Viitala / Yle

– Sen välikohtauksen jälkeen ymmärsin, miltä tytöistä tuntuu, kun pojat sanovat ja tekevät heille ikäviä asioita, Nuruddin sanoo.

Hän alkoi osallistua siskonsa kanssa naisten oikeuksia ajavan Swayam-järjestön toimintaan. Järjestö koulutti Nuruddinin niin sanotuksi muutoksentekijäksi.

He ovat vapaaehtoisia, jotka puuttuvat julkisilla paikoilla tapahtuviin ahdistelutilanteisiin.

Videolla Sheikh Nuruddin kertoo, kuinka käyttäytyi naisia kohtaan aiemmin. Hän sanoo oppineensa ahdistelun esimerkin vanhemmilta pojilta:

Sheikh Nuruddin kertoo, miten käyttäytyi ennen koulutusta.

Intiassa ilmoitettiin runsaat 31 000 raiskausta vuonna 2022, kertoo Intian sisäministeriön virallinen tilasto.

Todellisuudessa tapauksia on paljon enemmän.

Usein uhrit eivät ilmoita raiskauksista viranomaisille leimautumisen pelon ja oikeusjärjestelmään kohdistuvan epäluottamuksen takia. Laki ei myöskään tunnista esimerkiksi avioliitossa tapahtuvaa raiskausta raiskaukseksi, ellei vaimo ole alle 18-vuotias.

Graffiti seinässä.
Kidderporessa sijaitseva seinämaalaus vastustaa naisten seksuaalista ahdistelua. Kuva: Silja Viitala / Yle

Mielenterveyden näkökulmasta raiskaus on aggression ilmaisu, psykoterapeutti Chandana Bakshi sanoo.

– Sillä ei ole mitään tekemistä seksuaalisen tyydytyksen kanssa. Se on tapa rangaista ja alistaa naista.

Rangaistusten puute on suuri syy seksuaalisen ahdistelun ja raiskausten yleisyydelle Intiassa, sanoo Swayamin perustaja Anuradha Kapoor.

Hänen mukaansa tekijä saa tuomion alle neljänneksessä ilmoitetuista tapauksista. Lisäksi oikeudenkäynnit kestävät tyypillisesti vuosia.

Kapoorin mukaan tekijöillä on asenne, että he selviävät teoistaan ilman seuraamuksia. Hän lisää, että osa korkea-arvoisista poliitikoista syyllistää uhreja esimerkiksi kyseenalaistamalla heidän pukeutumisensa tai liikkumisen ulkona myöhään illalla.

Monet Intiassa tapahtuneet kammottavat raiskaustapaukset ovat saaneet laajaa kansainvälistä huomiota viime vuosina. Ulkomainen media on uutisoinut erityisesti joukkoraiskauksista.

Bakshin mukaan joukkoraiskauksiin liittyy usein päihteiden käyttö. Hänen mukaansa ryhmässä yksilöiden harkintakyky katoaa, kun päihtyneet kaverit kannustavat toisiaan aggressioon.

– Eivät he suunnittele, että tänään raiskaamme jonkun, Bakshi sanoo.

Seinämaalaus Kolkatassa vaatii oikeutta raiskauksen uhreille.
Kolkatan kaduilla on julisteita, joissa vaaditaan oikeutta R. G. Kar -sairaalan raiskausmurhan uhrille. Kuva: Silja Viitala / Yle

Esimerkiksi elokuussa 2024 kolkatalaisessa R. G. Kar Medical College and Hospital -sairaalassa tapahtui lääkäriharjoittelijanaisen julma raiskaus ja murha.

Tapauksen jälkeen lääkärit ja opiskelijat eri puolilla Intiaa järjestivät mielenosoituksia ja vaativat oikeutta uhrille ja parempia turvajärjestelyjä lääkäreille.

Viime tammikuussa oikeusistuin tuomitsi teosta yhden miehen. Uhrin vanhemmat ja aktivistit olivat tyytymättömiä tuomioon. He uskovat, että tekijöitä oli enemmän kuin yksi.

Tutkimusten mukaan Kolkata on turvallinen naisille verrattuna muihin Intian suurkaupunkeihin.

Se ei riitä, sanovat yliopisto-opiskelijat Anushna Das, 25, ja Sumnima Tamang Saha, 22.

Opiskelijat Sumnima Tamang Saha, 22, ja elokuvaa opiskeleva Anushna Das, 25, Kolkatassa.
Opiskelija-aktivistit Sumnima Tamang Saha (vasemmalla) ja Anushna Das ovat olleet järjestämässä seksuaalirikoksia vastustavia mielenosoituksia. Kuva: Silja Viitala / Yle

Das ei tunne oloaan turvalliseksi varsinkaan julkisissa kulkuvälineissä.

– Autoriksoissa ja busseissa vieraat miehet ovat laittaneet kätensä reidelleni ja rinnalleni. He kokevat, että heillä on valta naisiin ja että he voivat tehdä meille mitä haluavat, Das sanoo.

Myös Saha kertoo joutuneensa seksuaalisen häirinnän kohteeksi busseissa.

Hän sanoo kokevansa Kolkatan suhteellisen turvalliseksi silloin, kun hän on ystäviensä seurassa tai paikoissa, joissa on ympärillä muita ihmisiä.

Saha asui aiemmin Kolkatan kupeessa IT-teollisuudesta tunnetun Salt Laken alueella, jossa kadut olivat tyhjiä iltaisin jo seitsemän jälkeen.

– Siellä minua ahdisteltiin ja kourittiin. En koe tyhjiä paikkoja turvallisiksi, Saha sanoo.

Videolla Anushna Das esittää yhden keinon Intian raiskausongelman kitkemiseksi:

Kun nainen joutuu ahdistelun kohteeksi huonomaineisen Kidderporen kaduilla, Swayam-järjestön vapaaehtoiset pyrkivät puuttumaan tilanteeseen.

Sheikh Nuruddinin mukaan se ei ole helppoa, koska usein ahdistelija suhtautuu tilanteeseen vihamielisesti ja saattaa nimitellä esimerkiksi impotentiksi.

– He sanovat, että jos et häiritse tyttöjä, kuinka voit kutsua itseäsi rohkeaksi mieheksi.

Haastattelut ja kuvaukset Intiassa järjesti vapaa toimittaja Kalpana Pradhan. Hän toimi myös tulkkina.

Lue myös muut Mikko Leppäsen ja Silja Viitalan syksyn 2025 Intia-juttumatkan jutut: