Sámiid duohtavuohta- ja soabadankommišuvdna lágidii loahpparaportta julggašteami ávvudilálašvuođa maiddái sámiid ruovttuguovllus Anáris. Raporta geigejuvvui 4.12.2025 Helssegis.
Komissára Ánne-Sire Länsman, Nillá Piera Ánne-Sire oaidná, ahte lei lunddolaš boahtit Helssega maŋŋá maiddái Sápmái. Kommišuvdna háliidii gullat oaiviliid sápmelaččaid gaskavuođas ja ságastallamis bohtege ođđa jurdagat ja evttohusat.
– Sávange ahte sámi servvodat ságastallá dain evttohusain, ja juos lea dárbu, de lasiha iežas evttohusaid. Iešalddes dáthan lea ságastallama álgu juohke ládje, lohká Länsman.
Dilálašvuođas ordnejuvvui panelaságastallan, gos ledje mielde ovddasteaddjit sierra sámi servviin. Ságastallama modererii Sámemusea Siidda museahoavda Taina Máret Pieski. Ságastallamis gullojedje sámi servviid oainnut loahpparaporttas ja das ovdanbuktojuvvon ávžžuhusain.
Dilálašvuhtii bohte olbmot miehtá Sámi
Maŋŋebárgga dilálašvuođa álggus besse oaidnit kommišuvnna diŋgon dokumeantafilmmaid boazodoalu hástalusain ja luossamorrašis. Ohcejohkalaš Aslak Pieski lei boahtán Anárii eandalit filmmaid geahččat.
Vaikko filmmat ledje buorit de loahpparaportta almmustahttima maŋŋá Pieskis eai lean nu ilolaš jurdagat. Son imaštallá eandalit dan, go loahpparaporttas lei muitaluvvon olmmošgoddimiid birra, muhto áššis eai oro stáhtadásis berošteamen.
– Manin dat eai sádde dál polesiid dutkat daid rihkkosiid, olmmošgoddimiid, imaštallá Pieski.
Kommišuvnna bargui goit Pieskis ii leat moaitámuš. Su mielas lea buorre go áššiid birra leat hállan ja daid leat čállán bajás.
Lilja Ljetoff bođii guldalit Anára ávvudilálašvuođa vai beassá háleštit eará sápmelaččaiguin dan dehálaš ášši birra.
– Gehččen njuolggosáddaga ruovttus, muhto dalle in sáhttán háleštit ášši birra. Somá gullat ja háleštit oaiviliid birra eará sápmelaččaiguin.
Son lea ilus go raporta lea almmustahttojuvvon ja sávvá ahte suopmelaččaid diđolašvuohta lassána. Seammás son lea nuonddahallan kommeanttain, mat leat maŋŋá boahtán stáhtas ja ovttaskas álbmotovddasteaddjiin.
– Fas loktanii oidnosii sápmelaččaid ja Suoma stáhta gaskasaš váilevaš luohttámuš, lohká Ljetoff.
Olbmot besse dilálašvuođas gullat kommišuvnna ja psykososiála doarjaga ovttadaga Uvjja dovdduid ja jurdagiid stuorra barggu maŋŋá. Kommišuvnna váldočálli Ulla Aikio-Puoskari mielas lei buorre rahpat maiddái sin barggu duogážiid olbmuide.
– Juos dán rádjai lea leamašan nu ahte kommišuvdna lea gullan olbmuid miehtá Sámi ja Suoma, de diet lea dakkár diibmu ahte olbmot sáhtte gullat kommišuvnna, čaimmiha Aikio-Puoskari.
Kommišuvdna geargagoahtá bargguinis
Sámiid duohtavuohta- ja soabadankommišuvnna bargu leage dán dilálašvuođain nohkamen. Maŋimuš doaibman lea vel ovdanbuktit raportta Sámediggi dievasčoahkkimis 17.12. Ánne-Sire Länsman giitá buot sápmelaččaid, geat leat muitalan iežaset vásáhusain.
– De lea earáid áigi joatkit dán barggu.
