Kolme hyvinvointi­aluetta käytti alkoholi­tarjoiluihin parissa vuodessa yli 20 000 euroa

Hyvinvointi­alueiden alkoholi­linjauksissa on isoja eroja. Summat vaihtelivat nollasta eurosta yli 20 000 euroon.

Sommelier kaataa punaviiniä lasiin.
Suuri osa hyvinvointialuieiden maksamista alkoholitarjoiluista on aterioiden yhteydessä nautittavia viinejä. Arkistokuvassa viinien tuntija Timo Lemettinen. Kuva: Mika Moksu / Yle

Hyvinvointialueiden rahankäytössä alkoholitarjoiluihin on huomattavia eroja. Alkoholiostoihin käytetyt summat vaihtelevat muutamasta sadasta eurosta runsaaseen kahteenkymmeneen tuhanteen viimeisen vajaan kahden vuoden aikana.

Ainakin kaksi aluetta on linjannut, ettei rahaa alkoholiin käytetä kuin erityisissä poikkeustapauksissa.

Yle selvitti tietopyynnöllä, kuinka paljon rahaa hyvinvointialueet ovat käyttäneet alkoholiostoihin vuoden 2024 alusta marraskuun 2025 puoliväliin.

Hyvinvointialueista kolme erottuu joukosta: eniten rahaa alkoholitarjoiluihin ovat käyttäneet Pohjois-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Päijät-Häme. Kullakin vajaan kahden vuoden aikana alkoholitarjoiluihin on kulunut runsaat 20 000 euroa. Pääosalla hyvinvointialueista summat liikkuvat muutamassa tuhannessa.

Palkkigrafiikka näyttää, että valtaosa hyvinvointialueista käyttää muutaman tuhatta euroa vuodessa alkoholiostoihin.Lähde: Ylen kysely hyvinvointialueille

*Osa hyvinvointialueista ei pystynyt toimittamaan vertailukelpoisia tietoja.
** Summasta puuttuu yhden tilaisuuden kulut.
***Sisältää myös Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen laskuja.
****Hyvinvointialue on linjannut, ettei alkoholia tarjoilla kuin erityisissä poikkeustapauksissa.
*****Hyvinvointialueella on sovittu, että lähtökohtaisesti alkoholiostoja ei tehdä, virallista linjausta asiasta ei ole.

Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Petri Virolaisen mukaan alkoholitarjoiluita on vähennetty. Video: Ville Välimäki / Yle

Ylen selvityksen perusteella näyttää siltä, että Päijät-Hämeen hyvinvointialue kuluttaa rahaa alkoholitarjoiluihin eniten suhteutettuna alueen kokoon.

Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen muistuttaa, että hyvinvointialueen miljardin euron vuosibudjetissa kymmenen tuhannen euron tarjoilulasku on kohtuullinen. Hänen mukaansa summalla pyörittäisi hyvinvointialueen toimintoja kuusi tai seitsemän minuuttia.

– Meillä on aika paljon yhteistyökumppaneita. Lievä alkoholinkäyttö on mielestäni ollut ihan perusteltua erilaisissa iltatapahtumissamme ja juhlaistamistilaisuuksissamme, Virolainen sanoo.

Suunta kuivempaan

Päijät-Hämeen alkoholilinjaus oli aluevaltuuston käsittelyssä viime syksynä, kun alkoholitarjoiluiden lopettamiseksi tehtiin valtuustoaloite. Aloitetta ei kuitenkaan hyväksytty.

Tarjoiluiden jatkamista perusteltiin muun muassa sillä, että tarjoiluiden hankkiminen maakunnan ravintoloista tukee alueen yritystoimintaa ja tarjoilut kuuluvat suomalaiseen vieraanvaraisuuteen.

– Alkoholinkäyttö ei ole missään tapauksessa välttämättömyys. Olemme vähentäneet sitä aika paljon. Tilaisuuksissa, joissa voitaisiin ottaa lasi kuohuvaa, mahdollistetaan alkoholiton vaihtoehto. Tähän suuntaan olemme menossa ihan ehdottomasti, Virolainen painottaa.

Valmiiksi katettu ravintolan pöytä, jossa on aterimet ja juomalasit.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue perustelee alkoholitarjoiluita muun muassa vieraanvaraisuudella. Kuva: Mika Moksu / Yle

Kaiken kaikkiaan hyvinvointialueiden alkoholiostoihin käyttämät summat ovat hyvin maltillisia, kun ne suhteuttaa alueen budjetteihin tai henkilöstömääriin. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä alkoholiostojen summa on hieman yli kaksi euroa työntekijää kohti.

Yle nostaa asian esiin siitä huolimatta, sillä hyvinvointialueet ovat kovissa säästöpaineissa, ja säästöjä etsitään paikoin hyvin pienistäkin puroista.

Ei viinaa verovaroilla

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella on linjattu jo sen perustamisvaiheessa, ettei alkoholia tarjoilla kuin äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa.

Hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen kertoo, että esimerkiksi kansallinen juhlaseminaari voi olla poikkeus, jossa hyvinvointialuejohtajan luvalla voidaan nauttia esimerkiksi alkumaljat. Myös aluehallituksen viimeisen kokouksen yhteydessä voi saada viiniä ruokajuomaksi.

Osa hyvinvointialueista on linjannut, että erilaisissa sidosryhmätilaisuuksissa alkoholia voi tarjota, mutta esimerkiksi henkilökunnan työhyvinvointipäivillä alkoholille on nollalinja.

Sommelier valitsee viinipulloa ravintolan tiskillä.
Sommelier ja ravintolapäällikkö Timo Lemettinen sanoo, että alkoholittomien viinien kysyntä on kasvanut räjähdysmäisesti. Kuva: Mika Moksu / Yle

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella tiukan linjan taustalla on parikin syytä. Terveydenhuollon näkökulmasta kyse on siitä, että terveydelle haitallisen alkoholin tarjoaminen olisi ristiriidassa hyvinvointialueen perustehtävän kanssa. Kyse on myös rahasta.

– Ajattelemme, että verorahoin alkoholin kustantaminen erilaisissa tilaisuuksissa ei ole oikein asianmukaista eikä ehkä ihan nykypäivästäkään, Leskinen sanoo.

Leskinen sanoo, että alkoholilinjaus ei ole aiheuttanut Etelä-Karjalassa arvostelua tai kyseenalaistamista.

– Muutamissa tilanteissa se on aiheuttanut hieman kyselyjä, että onko todella näin, että alkoholia ei tarjoilla. Kun linja on tiukka, niin se on myös helppo pitää, Leskinen muistuttaa.