Reilut 160 autokuntaa kokoontui tänään itärajalle soittamaan autojen äänitorvia ja vaatimaan rajan avaamista.
Suomen venäjänkielisiä tukeva Aleksanterinliitto kutsui koolle rajasulkua vastustavat autokulkueet, jotka suuntasivat puolen päivän aikaan Suomen ja Venäjän rajanylityspaikoille.
Ylen poliisilta saamien tietojen mukaan Kaakkois-Suomen raja-asemilla oli sunnuntaina puolen päivän aikaan kymmeniä autoja. Nuijamaan, Vaalimaan ja Imatran rajanylityspaikoilla oli kullakin noin 30–35 autoa.
Osallistujamäärää oli poliisin mukaan vaikea arvioida, mutta autot eivät olleet täynnä ihmisiä.
Kaakkois-Suomen poliisin komisario Ilari Saarikiven mukaan tilanne raja-asemilla oli rauhallinen. Noin tunnin kestäneen mielenilmauksen aikana ihmiset tööttäilivät autoissa ja pitivät puheita raja-asemien läheisyydessä.
Pohjois-Karjalassa Niiralan raja-asemalla oli Ylen paikalla olleen toimittajan mukaan noin 50 autoa.
Kainuun ja Lapin raja-asemilla hiljaisempaa
Sitä vastoin Lapin raja-asemilla Sallassa ja Raja-Joosepissa ei ole rajavartiolaitoksen mukaan näkynyt mielenilmaukseen osallistuvia autoja.
Kainuun raja-asemilla Kuusamossa ja Vartiuksessa oli sunnuntaina Kainuun rajavartioston yleisjohtaja, kapteeni Topi Piiroisen mukaan muutamia ajoneuvoja mielenosoituksen aikana. Vartiuksessa rajavartijat havaitsivat yhdeksän ajoneuvoa, Kuusamossa neljä.
Piiroisen mukaan mitään järjestyshäiriöitä ei Kainuun rajavartioston näkökulmasta ollut.
Tarkoituksena muistuttaa rajasulun ongelmista
Mielenilmauksen tarkoituksena oli muistuttaa rajasulun aiheuttamista ongelmista.
Maanantaina tulee kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun Suomen ja Venäjän raja sulkeutui kokonaan henkilöliikenteeltä.
Seurasimme mielenilmausta rajanylityspaikoilla Vaalimaalla Virolahdella ja Niiralassa Tohmajärvellä, joissa molemmissa oli kymmeniä autoja ja ihmisiä.
Aleksanterinliitto on pettynyt Suomen valtioon
Aleksanterinliitto järjesti ensimmäistä kertaa mielenilmauksen yhtä aikaa kaikilla rajanylityspaikoilla.
Vuosi sitten rajasulun vuosipäivänä yhdistys osoitti mieltään neljässä kaupungissa.
Aleksanterinliitto on pääosin suomenvenäläisistä koostuva yhdistys. Se kertoo tehtäväkseen Suomen venäjänkielisten tukemisen ja suojelemisen.
Yhdistys on arvostellut Suomen valtion toimia. Se väittää valtion syrjivän venäjänkielisiä.
Rajasulun lisäksi yhdistys vastustaa muun muassa venäläisten kiinteistökauppojen kieltämistä sekä suomalais–venäläisten koulujen sulkemista.
Suomenvenäläiset harvemmin protestoineet kaduilla
Tutkijatohtori Teemu Oivo Itä-Suomen yliopistosta näkee mielenosoitusten taustalla isomman muutoksen: poliittiset mielenilmaukset tai järjestäytyminen eivät ole olleet tyypillisiä Venäjältä muuttaneille.
– Se kuvastaa, miten isosta asiasta rajasulussa on kysymys, että verrattain monet ovat lähteneet liikkeelle.
Oivo sanoo, ettei tunne tarkasti Aleksanterinliiton taustoja.
Hän on kuitenkin tutkijana seurannut venäjänkielisten somekeskusteluja ja pannut merkille, että Aleksanterinliiton ympärille syntyneessä yhteisössä on havaittavissa katkeruutta Suomea kohtaan.
Venäjä hyödyntää mielenosoituksia propagandassaan
Mielenosoitusten järjestäjien motiivien arvailun sijaan Teemu Oivo kiinnittäisi ennemmin huomiota siihen, miten eri tahot yrittävät hyötyä mielenilmauksista.
Oivon mukaan esimerkiksi venäläinen media on huomioinut Aleksanterinliiton järjestämät mielenosoitukset, mutta ei ole lähtenyt revittelemään niillä.
Oivon mukaan Venäjä käyttää propagandassaan mielenosoituksia vahvistaakseen kuvaa Suomesta fasistisena ja russofobisena maana. Samalla Suomi on joutunut hysterian valtaan ja ampunut itseään jalkaan pilaamalla Venäjä-suhteet.
– Venäjän propagandassa on tavanomainen keino ottaa todellinen ongelma ja liioitella sitä. Esimerkiksi rajasulun Itä-Suomessa aiheuttamat taloudelliset ongelmat nähdään syynä koko Suomen talousahdingolle.
Rajasulku jakaa mielipiteitä
Teemu Oivo korostaa, että rajasulku jakaa mielipiteitä myös suomenvenäläisten keskuudessa.
Oivo on havainnut ainakin kolmenlaisia näkökantoja: Osa venäjänkielisistä pitää rajasulkua huonosti perusteltuna. Toiset ymmärtävät perustelut paremmin, mutta kokevat ristiriitaa, koska rajan avaaminen helpottaisi heidän elämäänsä huomattavasti.
– On myös heitä, jotka vastustavat rajan avaamista. He saattavat olla Venäjällä vaikeassa asemassa esimerkiksi poliittisten mielipiteiden takia ja kokevat siksi olonsa turvallisemmaksi, jos raja on kiinni.
Uutisen päivittäminen on päättynyt.
Uutista muokattu 15.12. kello 8:02. Viime elokuussa Nuijamaan rajanylityspaikan autokulkueen järjesti Lappeenrannan kaupuginvaltuutettu Ivan Deviatkin, eikä Aleksanterinliitto kuten jutussa aiemmin mainittiin.