Pitkä, pimeä ja puuduttava, näin voi kuvailla pesäpallon talvikautta. Nykyään valoa pesäpallokansan pimeyteen tuo parin kuukauden mittainen Talvisuper-turnaus, jota pelataan tänä talvena kymmenellä eri paikkakunnalla.
Olosuhteiden pakosta pesäpallon Superpesis-kausi kestää vain viitisen kuukautta toukokuun alusta syyskuun loppuun.
Loppuvuoden eli pitkät seitsemän kuukautta, pesäpalloilijat harjoittelevat. Harjoittelu tapahtuu lähes täysin oman joukkueen kesken ja lajille huonosti sopivissa ahtaissa tiloissa.
Ankeuden keskeyttää Talvisuper, kolmen kuukauden ajan viikonloppuisin pelattava turnaus, jossa kaikki Superpesis-joukkueet pääsevät ottamaan mittaa toisistaan – tavallaan. Monet pitävät hallipesäpalloa eri lajina kuin ulkona pelattava kansallispeli.
Talven testilaboratorio
Halleissa on pelattu pesäpallon talvimestaruuksista jo 1990-luvun puolivälistä lähtien.
Viime kesän hopeajoukkueen Sotkamon Jymyn pelinjohtaja Iiro Haimi pitää Talvisuperia parannuksena aiempaan Halli-SM:ään.
– Panoksellisia pelejä on nyt enemmän ja säännöllisesti. Henkisesti ei päästä ihan sille tasolle kuin kesällä ja syksyllä, mutta siihen verrattuna, että pelattaisiin harjoituspelejä, niin tämä on paljon parempi.
Talvisuperissa pelataan Suomen mestaruudesta, mutta joukkueet käyttävät sarjaa pitkälti testilaboratoriona kesää varten.
– Meille tulee tänä talvena vähän uusia roolituksia. Peleissä on niiden sisäänajoa, ja muutenkin pyritään pelistä löytämään sekä kehittämään niitä meille tärkeitä asioita, Haimi kertoo.
Naisten puolella sarjanousija Oulun Lippo pääsee Talvisuperissa testaamaan taitojaan pääsarjatasolla. Nuoren joukkueen kokenein pelaaja Elina Väre kuvailee Talvisuperin pelejä harjoituspelien ja kesän välimaastoksi.
– Meille tämä on tärkeä mahdollisuus nähdä, mikä se oma taso kilpailullisesti on. Omaa taktiikkaa ja pelaajia päästään jumppaamaan siellä omilla paikoillaan, eli sarja on hyvä mahdollisuus myös kokeilla erilaisia juttuja, Väre selventää.
Ihan oma lajinsa
Riittävän isoja halleja on Suomessa useita, mutta yhtä poikkeusta lukuun ottamatta niitä ei ole suunniteltu pesäpalloa varten.
Suurin ero kesän peleihin on hallien lähinnä jalkapallolle tarkoitetut pehmeät tekonurmet. Pesäpallolle liian hidas alusta ja hallien rajoitettu koko sivuttais- ja pystysuunnassa muuttavat peliä merkittävästi.
Lyöntivalinnat ovat omanlaisiaan ja etenkin ulkopeliä pelataan monissa halleissa tavalla, joka kesän avoimilla hiekkatekonurmilla olisi varma katastrofi.
Tämän lisäksi lämpötilat halleissa vaihtelevat muutamasta plusasteesta mukavaan 20 asteeseen ja valaistuksessa on usein toivomisen varaa.
Talvisuperin peleille on omat hallikohtaiset sääntönsä, sillä joissain halleissa tila riittää läpilyönneille ja alusta mahdollistaa pomppulyönnitkin, toisaalla seinät tulevat nopeammin vastaan.
Pelejä ympäri Suomea
Talvisuperin pelejä on vuosi vuodelta hajautettu yhä enemmän. Tänä vuonna sarjaa pelataan kymmenellä eri paikkakunnalla.
Tänä vuonna uusina mukana ovat Vaasan Botniahalli sekä vastavalmistunut Keravan ja Sipoon Energia-areena.
Talvisuperin järjestävän Superpesis Oy:n toimitusjohtaja Olli Aro on erityisen iloinen uudesta Etelä-Suomen hallista Keravan Keinukalliossa.
– Sijainti on hyvä. Nyt kokeillaan ja odotellaan, millaista palautetta saadaan.
Esimerkiksi Jyväskylän Huhtahallissa ei tänä vuonna enää pelata, koska pelaajilta tuli vuosi sitten erittäin hitaasta alustasta negatiivista palautetta.
Joukkueiden suosikkihalleiksi mainitaan kysyttäessä useimmiten tilavat Joensuun ja Seinäjoen areenat, joiden alustat ovat nopeampia.
Iiro Haimin mielestä hallin soveltuvuus pesäpallolle pitäisi sarjaa suunniteltaessa ottaa paremmin huomioon.
– Suomessa on muutama halli, joissa voi pelata mahdollisimman lähellä kesän pelitapaa. Niissä pitäisi pelata enemmän pelejä, jotta joukkueet saisivat todellisemman kokonaiskuvan siitä, missä mennään, Haimi toteaa.
Superpesiksen Aron mukaan nykymalli on kokonaisuuksien kompromissi.
– Peliolosuhteiden lisäksi meidän on huomioitava muitakin asioita. Seinäjoen kenttä on toimiva ja siellä pelataan jo paljon, mutta yleisö ei oikein ole löytänyt hallille, Aro kertoo.
Hänen mukaansa sarjan suurimpia kuluja ovat joukkueiden matkustus- ja majoituskulut, joten välimatkojen lyhentäminen kiinnostaa siksikin.
Miesten sarja alkaa lauantaina 3. tammikuuta, kun Joensuu Areenassa kohtaavat Joensuun Maila ja Imatran Pallo-Veikot sekä Sotkamon Jymy ja Kiteen Pallo. Seuraavana päivänä oman pelivuotensa avaavat naisten puolella merkittävästi vahvistunut Joensuun Maila ja Kirittäret Jyväskylästä.