Eduskunnan tiistaina hyväksymällä metsästyslain muutoksella halutaan helpottaa suurpetojen kannanhoidollista metsästystä.
Kysyimme, mitä mieltä metsästäjien ja luonnonsuojeluliiton edustajat ovat muutoksesta.
Maa- ja metsätalousvaliokunta esitti joulukuussa suden, karhun ja ilveksen kannanhoidollista kiintiömetsästystä koko Suomeen.
Alun perin esitys koski vain sutta. Karhu ja ilves lisättiin esitykseen myöhemmin. Saukko jäi lakiesitykseen vanhasta tekstistä, vaikka sen metsästystä ei varsinaisesti tavoitella.
Metsästäjät ovat olleet tyytyväisiä uuteen lakiin. Luonnonsuojeluliiton mukaan aiempi poikkeuslupakäytäntö on parempi tapa puuttua suurpetojen aiheuttamiin ongelmiin.
Karhun ja ilveksen osalta kannanhoidollinen metsästys on aiemmin perustunut poikkeuslupiin. Uusi laki mahdollistaa lajien ympärivuotisesta rauhoituksesta poikkeamisen alueellisen kiintiömetsästyksen avulla.
Suurin muutos koskee sutta. EU:n luontodirektiivin muutosten takia suden suojeluasema muuttui tiukasti suojellusta lajista suojelluksi lajiksi. Se poisti suden ympärivuotisen rauhoituksen.
Eduskunta hyväksyi metsästyslain muutoksen äänin 135–35.
Suurpedot huolestuttavat metsästäjiä
Ilves- ja karhukannat ovat kasvaneet, koska metsästys on ollut tauolla.
Ilves on Etelä-Savossa yleinen jo koko alueella. Karhuja tavataan runsaasti etenkin alueen itä- ja pohjoisosissa, kertoo Suomen Riistakeskus Etelä-Savon riistapäällikkö Petri Vartiainen.
– Susilla ei ole Etelä-Savossa vakiintuneita reviirejä, mutta yksittäisiä havaintoja tehdään säännöllisesti, erityisesti Rantasalmi–Joroinen-seudulla.
Metsästäjäliiton Suur-Savon piirin toiminnanjohtaja Minna Kukkonen pitää lakia tervetulleena. Suurpedot ovat jatkuva huolenaihe metsästäjien keskuudessa.
– Suurpedot kuuluvat Suomen luontoon, mutta rinnakkaiselo onnistuu vain, jos kannat eivät kasva liian suuriksi.
Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpään mukaan uusi metsästyslaki on ristiriidassa Suomen perustuslain ja EU:n luontodirektiivin kanssa erityisesti karhun, ilveksen ja saukon osalta.
Lainmuutoksella susi ei olisi suojeltu ympäri vuoden. Jatkossa suden rauhoitus- ja metsästysajasta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Susien kohdalla esitetään aluekohtaisia kiintiöpyyntejä, mutta tämän lisäksi sallittaisiin vahinko- ja turvallisuusperusteinen poikkeuslupametsästys ilman rajoituksia.
Kiintiöpyynnissä ongelmaksi nousee Halmeenpään mukaan se, että kiintiöstä ei vähennetä poikkeusluvilla poistettujen yksilöiden määrää ja muuta ihmisen aiheuttamaa susien kuolleisuutta, kuten liikenteessä kuolleita yksilöitä.
– Tämä voi johtaa siihen, että luonnosta poistetaan jopa parisataa sutta vuodessa. Susipopulaatio ei kestä näin rajua rajoittamista.