Suomessa on Euroopan parhaimmat edellytykset valmistaa sähköpolttoaineita. Vain Ruotsi kilpailee samassa sarjassa Suomen kanssa.
Sähköpolttoaineita, toiselta nimeltään synteettisiä polttoaineita tai e-polttoaineita, valmistetaan tekemällä fossiilittomalla sähköllä vetyä ja yhdistämällä sitä biopohjaiseen hiilidioksidiin.
Suomen kilpailuetu tulee ilmi Lappeenrannan LUT-yliopiston nuoremman tutkijan Tansu Galimovan väitöstutkimuksessa.
– Sähköpolttoaineiden valmistus Suomessa on selkeästi halvempaa kuin eteläisemmässä Euroopassa, Galimova sanoo.
Galimova on selvittänyt tutkimuksessaan keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat sähköpolttoaineiden ja sähkökemikaalien laajamittaisen käyttöönoton kustannuksiin.
Sähköllä voidaan valmistaa polttoaineita, jotka vastaavat esimerkiksi perinteistä bensaa, lentokerosiinia tai metanolia. Samalla tavalla voidaan valmistaa myös muoveja ja kemianteollisuuden tuotteita.
Kaksi syytä kilpailuetuun
Galimovan mukaan Suomen kilpailuetuun sähköpolttoaineiden valmistuksessa on kaksi syytä: edullinen lähes täysin fossiiliton sähkö ja biopohjaisen hiilidioksidin runsas tarjonta.
Kumpaakaan ei ole tarjolla muualla Euroopassa samassa laajuudessa kuin Suomessa ja Ruotsissa. Suurin etu Suomella on biohiilidioksidin saatavuudessa.
Videolla nuorempi tutkija Tansu Galimova kertoo, mistä biopohjaista hiilidioksidia voidaan saada Suomessa ja mitä siitä voidaan tehdä:
Metsäyhtiö Metsä Group on jo kokeillut Raumalla biopohjaisen hiilidioksidin talteenottoa sellutehtaasta ja suunnittelee huomattavasti suuremman koelaitoksen rakentamista.
Muualla Euroopassa, jossa biohiilidioksidia ei ole paljon tarjolla, sähköpolttoaineisiin tarvittavaa hiilidioksidia voidaan saada irrottamalla sitä suoraan ilmasta. Tämä on huomattavasti kalliimpaa kuin pistelähteestä, kuten sellutehtaan savukaasuista, saatava biopohjainen hiilidioksidi.
Galimovan mukaan Suomen kilpailuetu säilyy ainakin kymmenen vuotta, ehkä pidempään.
– Sen jälkeen teknologia voi kehittyä niin, että hiilidioksidin erottaminen suoraan ilmasta halventuu ja Suomen kilpailuetu vähenee, Galimova sanoo.
Suomella on siis ainakin kymmenen vuoden aikaikkuna, jolloin sähköpolttoaineiden tuottaminen on erityisen kannattavaa.
Tämän jälkeen eteläisen Euroopan aurinkoisten maiden, kuten Espanjan, aurinkovoimaloiden halpa sähkö ja suoraan ilmasta talteen otettu hiilidioksidi voivat kilpailla sähköpolttoaineiden valmistuksessa Suomen kanssa.
EU-sääntely käynnistää hankkeet
Suomessa on miljardien eurojen arvosta sähköpolttoaineiden tuotantohankkeita, joista ei ole tehty vielä lopullista investointipäätöstä. Tämä on herättänyt huolta siitä, etteivät ne koskaan toteudu.
Tansu Galimova uskoo, että hankkeet käynnistyvät, koska sääntely EU:ssa ja kansainvälisesti luovat sähköpolttoaineille kysyntää. Ensimmäisenä käynnistyvät luultavasti lentokerosiinin eli e-kerosiinin valmistukseen liittyvät hankkeet.
Tämä johtuu siitä, että EU:n ReFuelEU Aviation -asetuksen mukaan vähintään 1,2 prosenttia EU:n alueella käytettävästä lentopolttoaineesta on oltava synteettistä e-kerosiinia vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä osuus kasvaa jo 35 prosenttiin.
Tämä merkitsee huomattavaa kysyntää e-kerosiinille.
Norsk e-fuel kertoi vuosi sitten miksi se suunnittelee lentokerosiinin valmistusta Imatralle:
Sääntely pistää todennäköisesti vauhtia myös EU:n sisäisen laivaliikenteen sähköpolttoaineiden kysyntään. Tässäkin on taustalla EU-sääntely eli FuelEU Maritime -asetus. Se vaatii aluksia vähentämään kuluttamansa energian koko elinkaaren päästöjä.
Tähän ne voivat päästä käyttämällä sähkömetanolia tai sähköammoniakkia.
Päästövähennysvaatimus lisääntyy asteittain niin, että vuonna 2025 se on kaksi prosenttia, vuonna 2030 kuusi prosenttia, vuonna 2040 jo 31 prosenttia ja vuonna 2050 lopulta 80 prosenttia.