Tampereen keskustassa kulkeva on saattanut viimeisen kahden vuoden aikana törmätä kadulla tanssivaan mieheen.
Niin nytkin, tammikuisena pakkaspäivänä, jolloin mittari näyttää yli 20 miinusastetta.
Sampo Joenvuori, 27, on valinnut tanssipaikakseen Tampereen keskustorin, kuten monena päivänä aiemmin.
– Tämä on tälle talvelle kylmin tanssipäivä, hän toteaa riisuen samalla takkiaan.
Kiivas tanssiminen alkaa heti, kun musiikki käynnistyy Joenvuoren mukana olevasta kaiuttimesta.
Ohi kävelevien ihmisten kasvoilla karehtii useimmiten hymy. Toisinaan hämmennys.
Kun Joenvuori lopettaa tanssin, hänen otsallaan helmeilevät hikipisarat. Vaaleanpunaiseen takkiin pukeutunut nainen kävelee Joenvuoren luo kiittämään siitä, mitä hän tekee.
– Sinussa on rakkaus, nainen toteaa ja halaa Joenvuorta.
Tämän kaltaiset kohtaamiset ovat Joenvuoren mukaan yleisiä.
Joskus hän saa myös negatiivista palautetta, ja ihmiset ovat lähestyneet häntä uhkaavasti. Lähes aina kyseessä on ollut humaltunut henkilö.
– Välillä olen mennyt halaamaan heitä. Usein heistä huomaa, että heillä on todella paha olla, Joenvuori kertoo.
Suurin osa palautetta antavista kiittää tanssimisesta.
Se on myös syy, miksi hän haluaa tanssia julkisilla paikoilla: tanssin avulla saa jaettua iloa ja luotua yhteyden kanssaihmisiin.
Taustalla on myös muita, henkilökohtaisempia syitä. Tanssin avulla Joenvuori halusi vapautua alati kalvavasta häpeän tunteesta.
”Halusin, että voin olla oma itseni kaikkialla”
Sampo Joenvuori kertoo, että häntä kiusattiin lähes koko peruskoulun ajan.
Hän oli herkkä lapsi ja reagoi asioihin voimakkaasti. Ne olivat ominaisuuksia, joiden Joenvuori arvelee yllyttäneen kiusaajia.
Itseään suojellakseen hän alkoi muuttaa käytöstään.
– Aloin tukahduttaa tunteitani, jotta kiusaajat eivät saisi minusta samalla tavalla otetta.
Vuosien ajan Joenvuori pienensi itseään ja yritti miellyttää kaikkia. Niin hän sai ihmiset pitämään itsestään, mutta samalla käsitys omasta itsestä alkoi hämärtyä.
– Esitin niin pitkään jotain, mitä en ole, etten lopulta enää tiennyt, kuka oikeasti olen.
Sitten Joenvuori alkoi tanssia.
Ensin hän tanssi kotona ja klubeilla, sitten ulkona. Tanssin avulla Joenvuori pystyi käsittelemään tukahdutettuja tunteitaan ja ilmaisemaan itseään.
Vaikka tanssi antoi myös rohkeutta, ei se poistanut epävarmuutta kokonaan.
– Huomasin, että minua pelottaa todella paljon edelleen, mitä muut ajattelevat minusta. Siksi halusin kokeilla, uskallanko tanssia julkisesti. Halusin, että voin olla oma itseni kaikkialla.
Videolla Joenvuori kertoo ensimmäisestä tanssikerrastaan Tampereen keskustassa.
Tanssilla voi tutkitusti parantaa mielenterveyttä
Jo pitkään on tiedetty, että urheilu auttaa mielen hyvinvoinnissa.
Tanssin ja musiikin neurotieteen tohtori Hanna Poikosen mukaan tanssilla on vähintään yhtä suuri, ellei jopa suurempi vaikutus ihmisen psykologiselle hyvinvoinnille.
Poikonen toimii tutkijana Sveitsin liittovaltion teknillisessä korkeakoulussa Zürichissä. Hän on kehittänyt luovaa liikettä ja tanssia yhdistävän WiseMotion-menetelmän, jota voidaan käyttää erilaisten aivosairauksien hoidon tukena.
Poikonen kertoo, että muunlaiseen liikuntaan verrattuna tanssissa yhdistyy useita hyvinvointia tukevia elementtejä. Fyysisen liikunnan lisäksi läsnä on musiikki, jolla on vaikutuksia psykologiseen hyvinvointiin.
Tanssiin myös kuuluu usein sosiaalinen vuorovaikutus sekä tunneilmaisu.
– Tanssimalla vaikeita tunteita pystyy ilmaisemaan epäsuorasti kehon liikkeen kautta. Sillä voi olla todella voimaannuttava vaikutus mielen hyvinvoinnille.
Tanssin avulla voi saada esimerkiksi masennuksen tai ahdistuneisuuden tunteita vähenemään sekä lisätä motivaatiota. Teini-ikäisillä tanssin on havaittu vähentävän stressin aiheuttamia fyysisiä oireita.
Jotta tanssilla voisi parantaa mielen hyvinvointia, tulisi sen olla säännöllistä. Poikonen kertoo, että hyvä määrä olisi pari kolme kertaa viikossa noin 45 minuuttia kerrallaan.
– Tietenkin jo yksi tanssikerta voi hetkellisesti tuoda hyvän olon tunteita. Jos haetaan kestävämpää vaikutusta mielen hyvinvointiin, on säännöllisyys tärkeää.
Työtarjouksia ja uusia ihmissuhteita
Sampo Joenvuori tiedostaa, että julkisilla paikoilla tanssiminen saattaa herättää kummastusta. Se on kuitenkin mullistanut hänen elämänsä monella tapaa.
Henkisen hyvinvoinnin kohenemisen lisäksi se on tuonut hänelle uusia ihmissuhteita ja jopa työtarjouksia.
Joenvuori kertoo, että häntä on pyydetty taustatanssijaksi laivoilla keikkailevalle DJ:lle sekä esiintymään tapahtumiin.
– Vaikka olen täysin itseoppinut tanssija, olen nyt tilanteessa, jossa minun on mahdollista tehdä töitä tanssijana. Se on todella hienoa.
Mikä tärkeintä, tanssimalla ihmisten edessä Joenvuori pääsi eroon jatkuvasta itsensä häpeämisestä.
– Nyt saan nauttia elämästä tavalla, jota en tiennyt olevan olemassa.