– Bargu lea bistán smávva agibeaivve, govvidii Sierge Rasmus áiggi, mii lea gollan su nákkosgirjji čállimii.
Filosofiija magisttar Rasmus nákkáhalai vuossárgga 8.12.2025. Sámi allaskuvllas Guovdageainnus. Fáddán lei Ohcejoga guovllu davvisámegiela nuppástuvvan 1950-logus 2020-lohkui.
Motivašuvdnan nákkosgirjái lei dat, go lea mánnávuođa rájes gullan mo olbmot hálle giela birra.
– Makkár dat giella leamašan ovdal, makkár dat lea dál, makkár nuoraid giella lea, čilge Rasmus nákkosgirjji birra.
Mo sojai sátni olmmoš ovdal, naba dál ja mii dan rievdamii váikkuhii?
Su nákkosgirji juohkása njealji dutkanartihkkalii. Son ieš liikui oalle sakka nákkosgirjji nuppi artihkkalis, mas son guorahalai máŋggaidlogu illatiivagehčosa variašuvnna deattohis stávvala maŋis.
Rasmus lea jearahallan nuoraid ja guldalan dološ báddemiid maid vuođul buohtastahttá erohusaid áiggis áigái.
Konkrehta ovdamearkan son muitala mo lea sodjan sátni olmmoš dološ sápmelaččaid njálmmis ja dálá áiggis nuorat buolvvas.
– Dakkár informánttat, geat leat riegádan 1800-logu loahpas ja 1900-logu álggus, sis leamašan njeallje sierra vuogi: sii leat sáhttán dadjat olbmuide, dego mii dál čállit ja dadjat oalle dábálaččat. Lassin doppe leamašan olbmuidi ja olbmuidiidda ja olbmuidda, konkretisere Rasmus.
Ásodatsohkabuolvva buohta nuppástuvvagoahtá máŋggaidlogu illatiivageažus
Jahkečuođi beallemuttu nuppástusat, dego eváhkkoáigi, ođđasithuksen, ásodatáigi ja suopmelaččaid sisafárren, rievdadit dili.
– Dakkár olbmuidda-hápmi orru šaddamin dábálabbon. Báifáhkka dat golbma eará variántta jávket, čilge Rasmus.
Nuoramus informanttat álge geavahit eanaš dálá čállinhámi, namalassii olbmuide-hámi.
– Dat lea hui smávva detálja, muhto ahkebuolvvaid giela veardádallan lei munnje alccen hui mávssolaš, muitala Rasmus.
Dán artihkkalis nuoramus informánttat Rasmusis ledje riegádan 1980-logu maŋŋá. Ovdal sin riegádeami lei áiddo váldojuvvon atnui ođđa čállinvuohki. 1980-logus ovddosguvlui skuvlla rolla lea rievdan giela nannejeaddjin, iige lean šat goarideaddji.
Allagit skuvlejuvvon olbmot eai dohkket nu bures ođđa innovatiiva hámiid
Nákkosgirjji maŋimuš artihkalis son lea dutkan sosiolingvisttalaš duogášfáktoriid korrelašuvdna vearbasojahusa innovatiiva hámiid dohkkeheapmái.
Sus ledje 25 sierra cealkaga, ja vástideaddjit galge árvvoštallat man bures sii dohkkehit daid. Son čohkkii materiála neahttaskoviin ja gažadeapmái bohte oktiibuot 104 vástádusa.
Oktan ovdamearkan lei cealkka: Soai áiggolivččiiga oaidnit dan.
Eatnašat vástideaddjiin atne cealkaga hui ártegin dahje veadjemeahttumin.
Skuvlejumis lea stuorra mearkkašupmi, man bures giellageavaheaddjit dohkkehit ođđa innovatiiva hámiid. Allagit skuvlejuvvon vástideaddjit leat kritihkalabbot.
Dien oasis bođii ovdan okta dán dutkamuša mávssoleamos fuomášumiin, mii laktása sohkabeallái, čuožžu Rasmusa nákkosgirjjis bohtosiin.
– Vuosttažettiin skuvlejuvvon sámenissonat orrot leamen absoluhtalaččat ollu ja sii leat eanet go allagit skuvlejuvvon sámealbmát. Čállingiella ja skuvlejupmi orrot leamen nannosit oktavuođas, gávnnaha Rasmus.
Giella rievdá ja nu galgáge, dat čájeha giela eallinfámu
Nákkosgirjji čoahkkáigeasus Rasmus lokte ovdan, ahte giella ii leat beare muitu dahje identitehta symbola, baicce dat lea systema, mii eallá ja rievdá olles áigge.
Giellarievdan ii leat mearka headjuvuođas, baicce duođašta ahte gielas lea fápmu.
– Ealli giella ii biso stabiilan, dušše jápmán giella ii rievdda, muittuhii Rasmus ievttáš nákkosdilálašvuođas.
