Kauko-ohjattavien droonien nousu Ukrainan sodan rintamien uudeksi aseeksi on herättänyt myös Suomen puolustusvoimat.
Droonit esimerkiksi pakottavat jalkaväen suojautumaan paljon aikaisempaa paremmin. Taistelukentästä on tullut tavallaan läpinäkyvä, kun drooneja on koko ajan ilmassa.
Maavoimat esitteli droonikoulutusta tiistaina Niinisalon varuskunnassa Satakunnassa.
Maavoimien komentaja, kenraali Pasi Välimäki sanoo, että aseistettava mikrolennokki tulee ensi vuonna osaksi varusmiesten vaiheittaista koulutusta ensi vuonna.
– Me tiedämme, mitä olemme tekemässä. Olemme oikea-aikaisesti liikkeellä. Koulutuskaluston hankintaprosessi on käynnissä. Poikkeusolojen droonit täytyy katsoa erikseen, ja siihen meidän täytyy rakentaa yritysten ja liittolaisten kanssa omat mekanismit, sanoo Välimäki.
Droonitekniikka ja taistelutaktiikat kehittyvät huimaa vauhtia, kun sota Ukrainassa jatkuu. Sen takia Välimäki ei halua pitää kalustovalinnat avoimina.
Hän ottaa esimerkiksi turkkilaisvalmisteisen kiinteäsiipisen Bayraktar-lennokin, joka nousi maineeseen Ukrainan sodan alkuvaiheessa kevättalvella 2022, kun Ukraina hidasti niiden avulla venäläisjoukkojen etenemistä.
Nyttemmin kiinteäsiipisten tilalle taistelukentän ratkaisijoiksi ovat nousseet droonikopterit, joita käytetään paikoitellen suurina joukkoina.
– Jos olisimme hankkineet Bayraktareita, ne lojuisivat nyt tyhjän pantteina hangaareissa, Välimäki toteaa.
Ukrainan opit täytyy suomentaa
Opit eivät siirry Ukrainan aroilta varusmiehille suoraan, vaan kantahenkilökunta opettelee droonien käyttöä Niinisalon Lentomäellä.
Tiedustelutehtävien lisäksi drooneilla harjoitellaan räjähteen pudottamista vihollisen asemiin tai ajoneuvoon.
Eteläisemmillä alueilla käyttökelpoiset laitteet testataan Suomen kovissa oloissa. Pienoiskopteri kärsii täysin samoista ongelmista kuin isompi serkkunsa: roottorit jäätyvät, jos oikein kehno keli yllättää, lumisateessa tai sumussa näkyvyys on olematon.
Drooni on nopea ja niitä voi olla paljon.
Niinpä maavoimat ottaa käyttöön kaikissa joukko-osastoissa omasuojalaitteet, joilla voidaan havaita ja torjua pieniä lennokkeja.
Myös varusmiehet koulutetaan lennokintorjuntaan. Ensimmäinen pilottiryhmä kotiutuu Niinisalosta 18. joulukuuta.
Drooniharjoittelu alkaa sisäradalta
Droonisodan taitoihin perehdytään aluksi siististi sisätiloissa.
Mikrokopterin ohjailu vaatii tarkempaa kättä kuin oikea tiedustelu- ja hyökkäysdrooni.
Droonikoulutuksessa otetaan huomioon varusmiesten erilaiset valmiudet: tasokokeilla selvitetään, kuinka lennättämisen perusteet ovat hallinnassa.
Simulaattorin ja sisäharjoittelun jälkeen varusmies pääsee isomman droonin ohjaimiin ja valmistuu FPV-lennattäjäksi. Lyhenne tulee englannin sanoista first person view, mikä tarkoittaa näkymää, jossa ohjaaja virtuaalilasien kautta näkee maaston lennokista.
Jatkokoulutuksesta valmistuu FPV-taistelulennättäjiä, jotka osaavat pudottaa räjähteitä ja torjua vihollisen drooneja törmäämällä niihin.
Jokaisen droonitaistelijan täytyy myös osata huoltaa ja korjata drooninsa, mutta myös FPV-mekaanikkoja koulutetaan.
Droonisodan juoksuhauta on katettu
Niinisalon Hämeenkankaalle on kaivettu kolme kilometriä juoksuhautaa ja ampuma-asemia, joissa droonien uhka on otettu huomioon. Vastaava harjoituslinnoite tehdään myös Säkylän Huovinrinteelle ensi keväänä.
Hämeenkankaan linnoite sai tulikasteensa tiistaina, kun Porin prikaatin varusmiehet esittelivät drooneja hyväksi käyttävien hyökkääjien ja puolustajien sotataitoja.