Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Hyviä uutisia itsenäisyyspäivään: vaikka elämme nyt kovia aikoja, on suomalaisten kansallistunto varsin hyvässä kunnossa.
Ylen teettämässä Suomalaisten pelot ja haaveet -tutkimuksessa yhdeksän kymmenestä vastaajasta kertoo olevansa ylpeä suomalaisuudestaan.
Lähes yhtä moni on sitä mieltä, että Suomi tarvitsee vahvoja johtajia. Näin vastasi 86 prosenttia.
Näin Ylikiimingissä ajateltiin vahvasta johtajuudesta:
Erojakin löytyy. Vastaajista 56 prosenttia oli sitä mieltä, että Suomi maksaa liikaa ilmastonmuutoksen torjumisesta. Hieman alle puolet eli 48 prosenttia arvioi, että Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia.
Perinteisiä arvoja pitäisi kunnioittaa enemmän 75 prosentin mielestä. Yhtä moni arvioi, että Suomi on tasa-arvoinen maa.
Pelot ja haaveet -kyselyaineiston ja tilastollisen analyysin perusteella Ylen asiakkuustiimi jakoi suomalaiset kuuteen arvo- ja asenneryhmään.
Vastaa testin väittämiin ja saat tietää, mihin ryhmään sinä kuulut.
Tutki seuraavasta grafiikasta tarkempia tietoja omasta ja muista ryhmistä. Voit tutustua muiden ryhmien kuvauksiin pienestä info-pallosta.
Lukumäärältään suurimmat ryhmät ovat huolehtivat kokemusviisaat, juurtuneet kotikeskeiset ja yhteisölliset optimistit. Näistä jokaiseen ryhmään kuuluu hieman yli miljoona suomalaista.
Seuraavaksi eniten eli noin 875 000 on globaaleja huolettomia. Kansallismieliset epäilijät-ryhmään kuuluu 711 000 ja pienimpään turhautuneiden liberaalien ryhmään noin 600 000 suomalaista.
Erilaiset mielipiteet ovat hyväksi
Poliittista polarisaatiota Aalto-yliopistossa tutkiva väitöskirjatutkija Ali Salloum muistuttaa, että toimiva demokraattinen yhteiskunta tarvitsee moniäänisyyttä.
Myöskään asioista eri mieltä oleminen ei ole ongelma.
– Se on täysin luonnollista eikä sitä pidä säikähtää. Mielipide-erot kannustavat ihmisiä keskustelemaan asioista, Salloum sanoo.
Taloudellisesti ja poliittisesti epävarmoina aikoina ihmisillä usein vahvistuu halu kuulua johonkin identiteettiään vastaavaan ryhmään.
Oma ryhmä tarjoaa yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä vastauksia vaikeisiin yhteiskunnallisiin ja henkilökohtaisiin kysymyksiin.
– Silloin on jotenkin helpompi navigoida tässä monimutkaisessa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa, Ali Salloum kuvailee.
Näin Espoossa haastatellut perustelivat, miksi he ovat ylpeitä suomalaisuudestaan:
Eroista huolimatta ryhmillä myös yhteistä
Ylen testin kuudesta ryhmästä kolme on konservatiivisempia ja kolme liberaalimpia.
Väitöskirjatutkija Ali Salloum muistuttaa, että kun isot teemat kutistetaan hyvin yksinkertaisiin testiväitteisiin, ryhmien erot voivat näyttää suuremmilta kuin ne oikeasti ovat.
Ryhmien välillä löytyykin myös yhteisiä, limittäytyneitä arvoja.
Esimerkiksi optimismi yhdistää liberaalia yhteisölliset optimistit-ryhmää ja konservatiivisempia juurtuneet kotikeskeiset sekä huolehtivat kokemusviisaat -ryhmiä.
Pessimistisempi maailmankuva yhdistää konservatiivisia kansallismielisia epäilijöitä ja turhautuneita liberaaleja.
Yhteiskunnan polarisaatio on lisääntynyt
Yleisesti ajatellen eri ryhmien väliset kuilut ovat viime vuosina syventyneet. Eri mieltä saa olla, mutta polarisaatiolla on myös vaaransa.
Erilaisten identiteettiryhmien tapa jäsentää maailmaa ja ilmaista mielipiteitään vaihtelevat voimakkaasti. Se näkyy muun muassa siinä, miten rakentavasti ne toimivat muita ryhmiä kohtaan tai miten hyvin ne sitoutuvat yhteisiin pelisääntöihin.
Tutkijat puhuvat mielipidepolarisaation lisäksi vuorovaikutuspolarisaatiosta. Siinä eri ryhmien välinen vuorovaikutus lakkaa kokonaan. Tällöin myös ymmärrys toisista ryhmistä vähenee.
Demokratian kannalta kaikkein haitallisimpana tutkijat pitävät tunnepohjaista eli affektiivista polarisaatiota.
– Silloin ryhmien välillä esiintyy tunnepohjaista kielteisyyttä. Oman ryhmän ajatuksia pidetään parempina ja suhtaudutaan vastakkaisiin ryhmiin vihamielisyydellä, epäluottamuksella ja jopa välttelyllä.
Mitä Ylen suomalaisuustestistä siis pitäisi ajatella, lisääkö se polarisaatiota?
Ali Salloum toivoo, että sen avulla ihmiset saisivat lisää ymmärrystä paitsi itsestään myös muista.
Videolla Ali Salloum kertoo, miten hän toivoo ihmisten suhtautuvan tämän jutun testin tuloksiin:
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.