Vaasalaisen kierrätysgalleria Minimossenin yrittäjät ovat julkaisseet kannanottonsa jäteyhtiö Stormossenin suunnitelmiin yhteistoimintaneuvotteluista, jotka voivat uhata kierrätysgalleria Minimossenin tulevaisuutta.
Jöteyhtiö tiedotti alkuviikosta suunnitelmistaan irtisanoa Minimossenin työntekijöitä.
Stormossenin toimitusjohtaja Antti Hakola kertoi samassa yhteydessä Ylelle, että vaarana on Minimossenin toiminnan loppuminen taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuen.
Hakolan mukaan Minimossenin toiminta ei kuulu jätehuoltoyhtiön ydinliiketoimintaan, eikä toiminta ole ole noussut viidessä vuodessa riittävän kannattavaksi.
Minimossenin yrittäjät ja työntekijät ovat asiasta toista mieltä.
Yrittäjät ovat laskeneet, että Minimossenilla käy vuodessa 70 000 asiakasta, ja määrä on muutamassa vuodessa jopa tuplaantunut.
Yrittäjien kannanotossa muistutetaan myös, miten Pohjanmaa ja Vaasan seutu ovat viime vuosikymmenen aikana nousseet Suomen kestävän kehityksen ja ympäristötekojen edelläkävijöiksi.
Heidän mukaansa Minimossenin sulkeminen olisi askel taaksepäin niin Vaasan kuin koko alueenkin kiertotaloustyössä.
Yrittäjäjät ovat valmiita tulemaan vastaan
Yrittäjät kertovat olevansa valmiita neuvottelemaan Minimossenin toiminnan jatkamisesta ja kustannusten jakamisesta, jotta irtisanomisilta ja sulkemiselta vältyttäisiin.
Huonekaluja entisoivän Wasa-Vintagen yrittäjä Martti Kass antaa Stormossenille kiitosta siitä, että pienyrittäjien on ollut helppo lähteä mukaan Minimosseniin. Hänen mukaansa vuokrat ovat olleet yrittäjille kohtuullisia.
Kass lisää kuitenkin, että yrittäjien äänen olisi tultava kuuluviin, sillä heillä ei ole ollut tietoa toiminnan taloudesta.
– Olemme kaikki sopimuskumppaneita, mutta tiedämme hyvin vähän taloudellisista yksityiskohdista, Kass sanoo.
Kazurina Handmade -liikkeen Katariina Wikholm aloitti kierrätyskorujen valmistuksen Minimossenilta saadusta materiaalista.
– Oikeastaan kaikki alkoi vuosikymmeniä kotonani tallessa olleesta teini-iän nahkatakista. On tärkeää näyttää ihmisille, mihin hylättyjä tavaroita voi käyttää, Wikholm avaa kierrätyksen ideologiaa.
Kass ja Wikholm kertovat olevansa valmiita neuvottelemaan esimerkiksi vuokrista ja muista kuluista.
– Kaikki keinot pitää nyt käyttää. Meillä on täällä kaikkien yrittäjien kesken todella hyvä yhteishenki, Katarina Wikholm toteaa.
Yrittäjät näkevät Minimossenissa suurta potentiaalia ja muistuttavat, että konsepti on toiminut esimerkkinä myös muualle Suomeen.
– Lähetämme halltukselle meiltä kaikilta yrittäjilta yhteisen kutsun, jossa toivomme heidän tutustuven toimintaamme joko täällä tai verstailla. Se avaa paremmin sitä, mitä lukujen takana on ja miksi tämä paikka on ollut ihmisten kesken niin suosittu, Martti Kass sanoo.
Toiminta yrittäjien vastuulle?
Stormossenin toimitusjohtaja Antti Hakola ymmärtää yrittäjien huolen, mutta muistuttaa, että jätelain mukaan kunnallisella jätehuoltoyhtiöllä ei ole velvollisuutta ylläpitää kierrätysyrityksiä.
– Jätelain mukaan meidän täytyy tarjota tasapuoliset mahdollisuudet, emme voi subventoida kierrätysyritysten toimintaa, Hakola sanoo.
Minimossenin toiminta on tuonut hänen mukaansa Stormossenille merkittäviä kustannuksia.
Hakola ehdottaa, että Minimossenin yrittäjät voisivat ottaa toiminnan omiin käsiinsä, jolloin Stormossen voisi keskittyä lakisääteisiin tehtäviinsä.
– Toivon, että järjestävä taho löytyy, oli se sitten kaupunki, yhdistys tai yritykset, Hakola sanoo.
Stormossenin tilikauden tulos on ennusteen mukaan nousemassa noin 1,6 miljoonaan euroon. Viime vuonna tilikauden tulos oli noin 520 000 euroa.
– Tämä vuosi on ollut erityinen. Olemme onnistuneet biokaasun myynin suhteen ja poistot ovat siirtyneet vuodelle 2026, Hakola selittää.