Ylöjärveläinen Väisäsen perhe löysi unelmiensa hirsitalon sattumalta puolitoista vuotta sitten. Talo siirtyi heidän omistukseensa vasta kolmannella huutokauppakierroksella.
Susanna, Heikki ja heidän tyttärensä Amanda ja Ilona muuttivat Puumalaan viime kesänä. Remonttiin perhe ryhtyi heti alkusyksystä. Lähes 300-neliöisessä ja kaksikerroksisessa talossa riittää työtä.
Kahden suuren huoneen tapettien ja puulevyjen alta paljastuivat alkuperäiset hirsiseinät, jotka oli maalattu.
Maalaukset olivat säilyneet hyvin, sillä ne olivat olleet vuosikymmeniä valolta suojassa. Osa maalauksista on tehty sabluunan avulla, osa vapaalla kädellä.
Väisäset kiinnostuivat maalausten historiasta ja kutsuivat asiantuntijaksi arkkitehti Kirsti Kovasen, joka on perehtynyt vanhoihin rakennuksiin. Kovasen mukaan maalaukset ovat peräisin Ruotsin vallan ajalta eli ne on tehty ennen vuotta 1809.
– Aina tällaiset löydöt ovat yllätyksiä. Maalaukset ovat hienoja ja melko harvinaisia, Kovanen kertoo.
Ennen tapettien yleistymistä seiniä maalattiin, ja tapa levisi Ruotsista Suomeen. Maalausten aiheet ja mallit saapuivat Ruotsin hienoista linnoista ja kartanoista.
– Nämä Puumalan maalaukset ovat todennäköisesti maalaismaalarin tekemiä. Maalareita kiersi etenkin Ruotsissa. He asuivat talossa niin kauan kuin työ kesti, Kovanen kertoo.
Savutupien ja tapettien välissä
Ennen maalausta hirsiseinien vaakaraot tilkittiin ja seinä tasoitettiin silloisella tasoiteaineella, jonka pääraaka-aineina olivat savi, kalkki ja esimerkiksi eläimen karva sideaineena.
Seinien maalaaminen oli yleistä savutupakauden päätyttyä ennen kuin paperitapetit yleistyivät.
Kovanen kertoo tavanneensa vastaavia maalauksia erityisesti Savonlinnan seudulla vanhoissa maalaistaloissa, jotka sijaitsivat risteyskohdissa – paikoissa, joihin tieto ja muodit kulkeutuivat parhaiten.
Löydetyt maalaukset ovat harvinaisuuksia, ja niillä on myös laajempaa historiallista merkitystä.
– Ne ovat tärkeitä paikan historian kannalta, mutta harvinaisuutensa vuoksi niillä on myös maakunnallista merkitystä, Kirsti Kovanen toteaa.
Tarjous tärppäsi kolmannella kerralla
Väisästen muutto Puumalaan sai alkunsa, kun Heikki Väisänen huomasi huutokauppasivuilta kiinnostavan hirsitalon.
– Minä taas olen aina haaveillut juuri hirsitalosta, Susanna kertoo.
Huutokaupasta muodostui jännitysnäytelmä perheen äidille ja tyttärille.
– Tytöt seurasivat olkani takana ja kannustivat tarjoamaan aina enemmän, Susanna Väisänen kertoo.
Heikki seurasi tapahtumia hiljaisesti taustalla, mutta oli salaa hyvillään. Hänellä oli tiivis yhteys Etelä-Savoon isänsä kotipaikan kautta.
Huutokaupassa tuli mutkia matkaan: myyjä ei hyväksynyt perheen korkeinta tarjousta ensimmäisellä eikä toisella kierroksella. Vasta kolmannella kierroksella Väisästen tarjous hyväksyttiin.
– Seurasin hiljaa sivusta, miten pitkälle vaimon ja tyttärien innostus riittää, ja riittihän se. Itse olen viettänyt lapsuuteni kesät Saimaalla. Se tuntuu enemmän omalta kuin Tampereen ympäristön vedet, Heikki sanoo.
Vaikka remontti on edennyt vauhdilla, tehtävää riittää edelleen. Vanhoja seinämaalauksia on tarkoitus hyödyntää tulevaisuudessa.
– Luovuimme konservointiajatuksesta; näin maalaukset säilyvät alkuperäisinä, perhe kertoo.
Väisäset suunnittelevat tilan pihapiiriin Bed & Breakfast -tyyppistä majoitusyritystä. Vanha aitta, navetta ja tuulimylly tarjoavat tilaa majoitustoiminnalle.
– Ehkä oma makuuhuonekin täytyy siirtää yläkertaan ja ottaa maalauksilla koristellut huoneet matkailukäyttöön. Näitä haluaisi tarjota myös muiden nähtäväksi, Heikki Väisänen kaavailee.
Perhe on tyytyväinen ratkaisuunsa muuttaa maalle.
– Ei ole kaduttanut, vaikka en aiemmin osannut kuvitella muuttavani Itä-Suomeen. Missään muualla en ole kokenut tällaista yhteisöllisyyttä. Naapurit auttavat ja palvelut toimivat, Ilmajoelta kotoisin oleva Susanna Väisänen kiittelee.
Myös 13- ja 11-vuotiaat nuoret ovat solahtaneet noin 2 000 asukkaan Puumalaan arkeen sujuvasti.
– He odottavat jo malttamattomina, että pääsevät avamaan kesäkahvilan tuulimyllyn yhteyteen.
