Vaikea puutiaisaivotulehdus lisääntyy Helsingissä – yhä useampi joutui sairaalahoitoon

Puutiaisaivotulehdusten määrä on kasvanut selvästi viime vuodesta Uudellamaalla ja erityisesti Helsingissä.

Kiinnittymätön punkki ihmisen sormella.
Punkkien levittämät puutiaisaivotulehdustapaukset (TBE) ovat lisääntyneet Uudellamaalla. Virustautiin on olemassa tehokas rokote. Kuva: Taneli Kärki / Yle

Puutiaisaivotulehdusten (TBE) määrä on kasvanut selvästi viime vuodesta Uudellamaalla. Kasvu on näkynyt HUSissa päivystyksissä, neurologian osastoilla ja teho- ja tehovalvontaosastoilla.

HUSin alueella 14 prosenttia TBE-potilaista on vaatinut teho- tai tehovalvontahoitoa. HUSin teho-osastoilla on ollut useampia vaikeita puutiaisaivokuumetapauksia, myös nuoria.

– Tapauksia on ollut noin 20-vuotiaasta ylöspäin, sanoo erikoislääkäri Elisa Kortela HUSin Tulehduskeskuksesta.

Puutiaisten eli punkkien puremista suuri osa jää huomaamatta. TBE-virus tarttuu punkin puremasta jo pureman alkuvaiheessa. Oireita ilmenee vain osalla tartunnan saaneista ja sairastuneista noin 20–30 prosentille kehittyy varsinainen aivotulehdus.

Sairastuneilla voi olla edessään pitkä toipumisaika

TBE:n oireet vaihtelevat. Vakavimmillaan tartunta aiheuttaa aivotulehdusta ja selkäydintulehdusta. Tästä voi seurata sekavuutta, tajunnan tason laskua ja jopa neliraajahalvaantuminen.

Osalla potilaista esiintyy pitkään ärtyneisyyttä ja keskittymisvaikeuksia ja väsymystä. Osa tehohoitoa saaneista potilaista tarvitsee pitkää, jopa viikkojen tai kuukausien kuntoutusta ennen kotiutumistaan.

– Vaikeasti sairastuneet voivat joutua opettelemaan uudelleen syömään, puhumaan ja kävelemään. Nämä ovat isoja elämänlaatuun vaikuttavia asioita, kuvailee Kortela.

Tapausmäärät kasvaneet erityisesti Helsingissä

HUSin alueella TBE-tapauksia todettiin vuonna 2024 marraskuuhun mennessä 91 tapausta. Tänä vuonna marraskuuhun mennessä tapauksia on todettu 120.

HUSin mukaan puutiaisaivokuume on ohittanut herpesviruksen vaikeiden aivokuumeiden aiheuttajana.

Viime vuonna koko Suomessa todettiin 195 puutiaisaivotulehdustapausta, mutta kuluvana vuonna tapauksia on kirjattu tartuntatautirekisteriin marraskuun loppuun mennessä jo 228.

Länsi-Uudellamaalla puutiaisaivokuumepotilaita on ollut aikaisempinakin vuosina runsaasti, mutta nyt määrä on kasvanut erityisesti Helsingissä.

– Osa Helsingissä sairastuneista on voinut saada tartunnan muualta, esimerkiksi kesämökiltä, arvioi Kortela.

Läheskään kaikkia TBE-tartuntoja ei diagnosoida. Suuri osa tartunnan saaneista ei saa oireita ollenkaan. Osa sairastaa vain ohimenevän kuumetaudin.

Kolmella neljästä sairastuneesta on vajaa rokotussuoja

Puutiaisaivotulehdusta vastaan on rokote, joka estää sairastumisen noin 90 prosentilla sen ottaneista.

– Riskialueilla luonnossa liikkuvien olisi tärkeä hakea puutiaisaivotulehdusrokote jo nyt ensi kesää varten, jotta sairastuvien määrää saataisiin vähennettyä, kehottaa Kortela.

Perussuojaan tarvitaan kolmen rokotepistoksen sarja. Lisäksi rokottautuneiden on otettava tehosterokote kolmen vuoden kuluttua. Tehosterokotteita on jatkossa otettava 3–10 vuoden välein riippuen rokotetun iästä.

Kansallisen rokotusohjelmaan kuuluvilla alueilla asuville perusrokotussarja on ilmainen, muut joutuvat kustantamaan TBE-rokotteen itse. Suomessa on käytössä kaksi rokotevalmistetta, jotka maksavat noin 32 euroa per annos.

THL seuraa rokotussuosituksia

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) määrittelee, mitkä alueet luokitellaan puutiaisaivotulehduksen riskialueiksi.

Uudellamaalla riskialueita ovat esimerkiksi Lohja, Kirkkonummi, Espoo, Sipoo sekä osa Helsinkiä. THL julkistaa uudet suositukset riskialueista tammikuussa 2026.

Punkkien levittämät taudit ovat kasvussa. Katso Ylen Aamun keskustelu aiheesta viime kesältä.