Kuopio asetti itselleen kovan tavoitteen: se haluaa olla Suomen johtava urheilukaupunki.
Kuopion kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa vuoteen 2035 ulottuvan strategian. Se määrittelee, miten Kuopio tavoittelee kasvúa ja menestystä tulevina vuosina.
Kuopion kaupunginhallitus lisäsi tavoitelistalle lauseen: Kuopio vahvistaa asemaansa Suomen johtavana urheilukaupunkina.
Viimeisen vuoden aikana Kuopiossa on juhlittu muun muassa naisten lentopallossa Puijo Wolleyn, miesten jalkapalloliigassa Kuopion Palloseuran sekä miesten jääkiekossa KalPan Suomen mestaruuksia.
Urheilukaupungin imagon nostamista uuteen strategiaan ajoi muun muassa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Eskelinen (kesk.).
–Haluamme nauttia kuopiolaisesta urheilumenestyksestä jatkossakin. Se inspiroi lapsia ja junioreita liikkumaan, Eskelinen sanoo.
Tavoite sisältää sekä huippu-urheilun menestyksen että liikkumismahdollisuudet kaikille kuntalaisille. Lisäksi Kuopioon halutaan saada lisää urheilu- ja liikuntatapahtumia.
Strategian yksityiskohdat täsmentyvät ensi keväänä ohjelmatyön aikana.
Tavoite on kova
Myös moni muu suomalaiskaupunki profiloituu urheilun kautta. Esimerkiksi Tampereen pormestariohjelmaan kirjattiin vuonna 2017 samanlainen tavoite nousta Suomen johtavaksi urheilukaupungiksi. Jyväskylä kutsuu puolestaan itseään Suomen liikuntapääkaupungiksi.
Ykköstila urheilukaupunkien joukossa onkin Kuopiolle kova tavoite. Eskelinen ei kuitenkaan pidä sitä epärealistisena.
–Strategiassa tärkeintä on suunta ja se, mitä halutaan tavoitella. Kuten urheilussakin, myös kaupunkien välillä voi olla pientä tervettä kilpailua, joka kannustaa ja sparraa toinen toistamme eteenpäin, Eskelinen sanoo.
Kuopioon valmistui syksyllä 2024 Liikunta- ja tapahtumakeskus Luola. Siellä sijaitseva palloiluareena soveltuu muun muassa SM-liigatason lentopalloilluun ja salibandyyn.
Monen muun lajin olosuhteet kaipaavat Kuopiossa parannusta. Väinölänniemen Yleisurheilustadion on huonossa kunnossa, Puijon K90 hyppyrimäki puretaan ensi keväänä ja uudesta jalkapallostadionista on haaveiltu pitkään.
–Seuraavana päätöksenteon keskiössä on jalkapallostadion. Se toisi paremmat olosuhteet jalkapalloilulle, mutta myös tapahtumille, Eskelinen sanoo.
Olympiakomitea: Voittajajoukkueessa on mukava olla
Suomen Olympiakomitean varatoimitusjohtaja Petri Keskitalo pitää kaupunkien kilvoittelua parhaan urheilukaupungin asemasta hyvänä asiana. Ykkösasemasta kilpailevat ainakin Tampere, Jyväskylä, Lahti ja Helsinki.
–Loistavaa, että Kuopio lähtee tätä tavoittelemaan, Keskitalo sanoo.
Hänen mukaansa tällaiset tavoitteet mahdollistavat sekä menestyksen huippu-urheilussa että hyvät liikkumispaikat kuntalaisille.
Kriteeristöä parhaan urheilukaupungin mittaamiseksi ei ole. Tavoitteeseen pääseminen vaatii onnistumista monella tasolla.
Keskitalon mukaan tavoitteeseen pääseminen vaatii hyviä olosuhteita, intohimoa tehdä työtä menestyksen eteen sekä hallinnolta sitoutumista päätöksentekoon.
Urheilumenestyksellä on iso merkitys kaupunkilaisten hyvinvoinnille.
–Voittajajoukkueessa on mukava olla. Se saa kuntalaiset ylpeiksi kaupungistaan ja innostaa urheilemaan sekä lähtemään mukaan seuratoimintaan.
Urheilusta näkyvyyttä ja tuloja
Viime kesänä järjestetyt suunnistuksen MM-kisat olivat yksi viime aikojen suurimmista urheilutapahtumista Kuopiossa.
Kuopio sai paljon kansainvälistä näkyvyyttä niin kisalähetysten, ulkomaisen median ja kisavieraiden sometilien kautta. Pelkästään kisalähetykset tavoittivat miljoonia katsojia.
–Emme voi kilpailla vaikkapa Helsingin tai Tampereen areenojen kanssa. Mutta meillä on omat vahvuutemme. Helsingissä ei ole sellaisia suunnistusmaastoja kuin mitä Kuopiossa on ihan keskustan läheisyydessä, toteaa Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Eskelinen.
Näkyvyyden lisäksi urheilutapahtumat tuovat alueelle myös tuloja. Selvityksen mukaan suunnistuksen MM-kisat toivat Kuopion seudulle vähintään 2 miljoonaa euroa, kertoo Kuopion Suunnistajien puheenjohtaja Jaana Turunen.
–Kisat kestivät viikon, joten pelkästään majoitusvuorokausia tuli noin 30 000. Lisäksi osa urheilijoista kävi Kuopiossa harjoittelemassa jo aiemmin, Turunen kertoo.
Suurten urheilutapahtumien järjestäminen vaatii paljon työtä, mutta kisat hyödyttivät myös seuratoimintaa.
–Urakka muistutti ultrajuoksua. Mutta se antoi meille oppia arvokilpailujen järjestelyistä. Lisäksi saimme huippuluokat kartat harjoitteluun ja seuratoimintaan, Turunen sanoo.
Kaupungit kilpailevat, mutta tarvitsevat myös yhteistyötä
Kuopio on jo pohtinut yhteistyötä tavoitteen saavuttamiseksi.
Kuopio on tällä hetkellä mukana Jyväskylän, Lahden ja Rovaniemen kanssa Sport Suomi -verkostossa. Verkosto parantaa urheiluolosuhteita tutkimuksen, innovaatioiden ja urheiluteknologian avulla.
Lisäksi Kuopio on kiinnostunut opetus- ja kulttuuriministeriön tukemasta Sport Event Management Finland -verkostosta. Siinä ovat mukana Helsinki, Tampere, Turku, Jyväskylä, Lahti ja Imatra.
Hankkeen projektipäällikkö Jani Backmanin mukaan tavoitteena on hankkia Suomeen kansainvälisiä liikunta- ja urheilutapahtumia.
–Meillä ei ole varaa kilpailla keskenämme samoista tapahtumista. Jokaisella kaupungilla on oma profiili. Toisilla on paremmat areenat, toiset keskittyvät esimerkiksi maastolajeihin, Backman toteaa.
Kuopio on käynyt tunnustelevia keskusteluja verkostoon liittymisestä, mutta virallista päätöstä mukaan pyrkimisestä ei ole vielä tehty.
–Jatkamme ensi vuoden nykyisellä kokoonpanolla ja teemme päätöksen laajenemisesta ensi vuoden aikana. Kuopion kaltaisia kaupunkeja olisi järkevää ottaa vielä mukaan, Backman pohtii.
Uudet kaupungit voisivat liittyä Sport Event Management Finland verkostoon vuoden 2027 alusta.