Moni hyvinvointialue kertoo Ylelle hakevansa lisäaikaa alijäämien kattamiseen.
Neljä hyvinvointialuetta kertoo kuitenkin suoraan, ettei kahden vuoden lisäaika talouden alijäämien kattamiseen riitä.
Alue- ja kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen kertoi torstaina, että hallitus suunnittelee antavansa noin kymmenelle hyvinvointialueelle lisäaikaa saada taloutensa kuntoon vuoteen 2027 tai 2028 mennessä.
Jotta hyvinvointialue voi saada lisäaikaa, sen on kerrottava ministeriölle uskottava suunnitelma siitä, että ne saavat alijäämän kurottua umpeen vuoden 2027 mennessä.
Valtiovarainministeriön mukaan tällä hetkellä näyttää siltä, että plussan puolelle pääsee ainakin neljä aluetta: Helsinki, Pirkanmaa, Kanta-Häme ja Länsi-Uusimaa.
Ministeriöllä ei ole vielä tietoa siitä, mitkä hyvinvointialueet saavat lisäaikaa.
Mahdollisuus parantaa palveluita
Käytännössä lisäaika estäisi hyvinvointialueita rikkomasta lakia.
Monen hyvinvointialueen suunnitelmat ovat jo aikaisemmin olleet sellaiset, että alijaamiä ei ole ollut tarkoitus kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen johtaja Marko Korhonen kertoo, että Pohjois-Savo aikoo hakea lisäaikaa vuoden 2028 loppuun. Hyvinvointialueen taloussuunnitelman perustana on ollut se, että alijäämä on katettu vuoden 2028 loppuun.
Myös Varsinais-Suomen ja Kainuun hyvinvointialueet ovat valmistelleet budjettinsa sillä ajatuksella, että ne saavat lisäaikaa vuoden 2028 loppuun.
Pohjois-Karjala saa käännettyä taloutensa ylijäämäiseksi tänä vuonna, mutta sillä on kumulatiivista alijäämää noin 65 miljoonaa euroa.
Pohjois-Karjalan lisäksi Satakunnan, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueilla on sama tilanne.
Esimerkiksi Satakunnalla on 70 miljoonaa kumulatiivista alijäämää, jonka kattamiseen se aikoo hakea kahden vuoden lisäaikaa.
Vantaa-Keravan hyvinvointialueen johtaja Timo Aronkydön mukaan lisäaika tarkoittaa konkreettisesti sitä, että hyvinvointialue voi tehdä pitkäjänteistä suunnittelua sekä ylläpitää ja parantaa palveluita.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtaja Sally Leskisen mukaan julkistettujen kriteerien perusteella Etelä-Karjala ei tulisi saamaan lisäaikaa.
Hyvinvointialueen rahoitus kasvaa Suomessa vähiten, vaikka tarve on Leskisen mukaan Suomen suurimpien joukossa.
– Rahoituksen kasvun virhe liittyy rahoitusmallin vikoihin, Leskinen toteaa. Hän on kritisoinut hyvinvointialueiden rahoitusmallia voimakkaasti.
Kaksi vuotta ei riitä
Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Kymenlaakson ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueilta kerrotaan suoraan, että esitetty kahden vuoden lisäaika ei riitä.
– Etelä-Pohjanmaalla toiveissa on ollut, että lisäaikaa tulisi kaikille vuoteen 2030 saakka, hyvinvointialuejohtaja Tero Järvinen sanoo.
Etelä-Savon hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä ei koe järkeväksi, että hyvinvointialueita pakotetaan tiukkaan sopeuttamiseen kahden vuoden aikana.
– Mitä järkeä on nyt pistää henkilöstöä pihalle ja sitten muutaman vuoden päästä palkata takaisin, Seppälä toteaa.
Seppälä huomauttaa myös, että arviointimenettely itsessään tuo lisää menoja valtiolle.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue aloittaa ministeriöiden kanssa neuvottelut lisärahahakemuksesta maanantaina.
Hyvinvointialuejohtaja Raija Kontion mukaan keskusteluissa käsitellään todennäköisesti myös lisäajan mahdollisuutta.
Hallituksen oli tultava vastaan
Lisäajan tarjoaminen ei tullut hyvinvointialuejohtajille yllätyksenä.
Etelä-Savon hyvinvointialuejohtajan Santeri Seppälän mukaan oli selvää, että oikeuskanslerin päätöksen jälkeen hallituksen oli tultava vastaan aikataulussa. Oikeuskanslerin mukaan hyvinvointialuet eivät voi jättää lainvastaisella tavalla hoitamatta palveluita alijäämän vuoksi.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Ilkka Luoman mukaan pieni yllätys esityksessä on kriteerien muutos. Muutos pohjaehdotukseen on Luoman mukaan kuitenkin oikeansuuntainen.
Kymenlaakson hyvinvointialuejohtaja Harri Hagman toivoo, että esitys on alku hyvinvointialueiden rakentavalle tukemiselle.
– Eikä puristettaisi niin, että tulee suurempia hankaluuksia, Hagman toteaa.
Alue- ja kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) kertoi torstaina, että hallitus tukee alueita, joille kahden vuoden lisäaika ei riitä, mahdollisesti arviointimenettelyn kautta: