Sápmelaččaid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna raporta addá oktiibuot 68 ávžžuhusa dasa, mo buoridit sápmelaččaid ja Suoma stáhta gaskavuođaid sihke sápmelaččaid sajádaga.
Raporta lea geigejuvvon otne stáhtaráđđái, sámediggái ja nuortalaččaid siidačoahkkimii. Dan vuostáiváldet Helssegis stáhtaministtar Petteri Orpo, ságadoalli sadjásaš Tuomas Aslak Juuso ja luohttámusolmmoš Veikko Feodoroff. Olles raporta gávdno kommišuvnna neahttasiiddus.
Raporttas komišuvnna ovddemužžan cealká, ahte bálggis soabalašvuhtii álgá das, go Suoma stáhta dovddasta, ahte stáhta lea ásahuvvon guovtti álbmoga, sápmelaččaid ja suopmelaččaid, eatnamiidda.
Komišuvnna doallá vealttameahttumin, ahte stáhta dovddasta ja guoddá ovddasvástádusa historjjálaš vearrivuođain, dego ásodatskuvllain hárjehuvvon suddadanpolitihkas, mii lea loavkašuhttán olmmošrivttiid, sihke etnalaš ja gielalaš duogážiid vuođđuduvvi vealaheamis.
Komišuvnna oaivvilda, ahte loahpparaportta galgga doalvut maid riikkabeivviid gieđahallamii.
Gáibidit konkrehta doaimmaid
Komišuvnna evttoha, ahte stáhtaráđi kansliijai vuođđuduvvo sámeáššiid koordinerejeaddji ovttadat, man doaimma jođiha sámi stáhtačálli. Stáhtačálli nammaduvvošii ovttasráđiid sámedikkiin ja nuortalaš giličoahkkimiin.
Raporttas ávžžuhit stáhta ratifiseret ILO 169 -soahpamuša sihke ovddidit maid Davviriikalaš sámesoahpamuša.
Komišuvnna oaivvilda, ahte sámi boazodoallu dárbbaša iežas lága ja hálddahusa. Lassin komišuvdna gáibida, ahte stáhta galgá dovddastit guolástusláhkaásahusa nu ahte rievdada sápmelaččaid guolástusrivttiid sámiid ruovttuguovllus.
Nuortalašlága galgá komišuvnna mielde ovddidit ovttas Nuortalaččaid giličoahkkimiin doarjut iešstivrema ja iešmearrideamieamiálbmogin.
Raporttas ávžžuhuvvo maid earret eará ovttastahttit sámi oainnu oassin almmolaš sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa, mas sápmelaččain galgá leat vejolaš válljet iežasgielat ja kulturmieldásaš bálvalusaid, sihke dorvvastit Sámi psykosiála doarjaga ovttadaga Uvjja doaimma bissovaččat.
Raportta lohket máŋggat eaktodáhtolaččat
Duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna loahpparaportta lohkagohtet Suoma álbmotteáhteris juovlamánu 4. beaivve. Lohkan bistá Suoma iehčasvuođabeaivve 6.12. rádjái.
Dan sáhttá čuovvut njuolggosáddagis. Lohkkin leat máŋggat eaktodáhtolaččat.
Komišuvnna lea gullan raportta várás measta 400 sápmelačča ja diŋgon 25 sierračielddadeami. Daid vuođul komišuvdna lea čohkken raporttas.
Stáhtaráđđi ásahii Sápmelaččaid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna golggotmánu 28. beaivve 2021.
Komišuvnna komissáran leat bargan Hannele Pokka, Irja Jefremoff, Anni-Siiri Länsman, Kari Mäkinen ja Heikki Paltto.
