Asuinpaikka näyttää vaikuttavan siihen, minkä kuntoisena vanhukset aloittavat kotihoidossa.
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos THL haluaa nyt tarkemman kuvan, millaisia eri perusteita kotihoidon palveluille hyvinvointialueet ovat asettaneet. Lisäksi selvitetään, millainen on kotihoitoon ja ympärivuorokautiseen palveluasuntoon pääsevien toimintakyky.
– Tiedämme, että kotihoidon käyntejä tehdään koko ajan vähemmän, vaikka iäkkäitä on koko ajan enemmän. Uusien asiakkaiden toimintakyky on viime vuosien aikana hieman heikentynyt, sanoo THL:n kehittämispäällikkö Katri Kakko.
Kakon mukaan se antaa viitteitä, että kotihoitoon päästään aiempaa myöhemmin.
THL:n selvityksen ensimmäisiä tuloksia saadaan heti alkuvuonna.
Keusoten alueella palvelutarve on suuri heti kotihoidon alkaessa
Eroja eri alueiden välillä on, selviää THL:n syyskuussa julkaisemasta raportista. Syistä ei ole tarkkaa tietoa.
THL:n raportin tietojen mukaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella yli 85-vuotiaiden kotihoitoa saavien osuus on pienin. Tilasto on suuntaa-antava, mutta ei aukoton.
Keusote ei tilastoi kotihoidon arviointijaksoja tai hyvinvointialueen palvelusetelillä annettuja palveluja kotihoidoksi toisin kuin osa muista hyvinvointialueista, eikä yhteisöllistä asumista lasketa kotihoidoksi.
Keski-Uudellamaalla kotihoidon asiakkaat tarvitsevat jo heti aloittaessaan myös enemmän palveluja kuin keskimäärin muilla alueilla.
– On totta, että meille kotihoitoon tulevat tarvitsevat keskimäärin raskaampaa hoitoa kuin muilla hyvinvointialueilla. Meillä myös siirrytään asumispalveluihin hieman enemmän palvelua tarvitsevina, sanoo Keusoten johtava asiantuntija Minna Alanko.
Selvää syytä Keusoten alueen kotihoitoon tulevien suuremmasta palvelutarpeesta Minna Alanko ei pysty sanomaan.
– Kotihoidon myöntämisen perusteet vastaavat kutakuinkin muiden alueiden myöntämisen perusteita. Osa asiakkaista saa ennen säännöllisen kotihoidon alkamista muita tukipalveluja, pärjää omaishoidon tuella ja omaishoitoa tukevilla palveluilla, sanoo Alanko.
Keski-Uudenmaan väestö ikääntyy nopeimmin kaikista Uudenmaan alueista. Keusote päätti marraskuussa hakea valtiolta lisärahoitusta vielä tälle vuodelle, että se pystyy selviytymään nopeasti kasvaneista ikääntyneiden palveluista.
Muun muassa ikääntyneiden asumispalveluissa jonot ovat edelleen pitkiä, ja Keusote jatkaa niiden purkua.
Yhteinen mittatikku hoitoon on – mutta se venyy
Hyvinvointialueet päättävät itse omat hoitoonpääsyn kriteerinsä. Yhteiset toimintakykyä mittaavat mittarit tulivat pakollisiksi vuonna 2023, mutta niiden pisterajoissa on eroja hyvinvointialueiden välillä.
Palvelun myöntämisessä käytetään mittareiden lisäksi tapauskohtaista harkintaa. Se on myös hoitoa hakevan etu.
– Kotihoidon myöntämisessä otetaan aina huomioon kokonaisuus ja yksilöllinen harkinta. Itse lähden siitä ajatuksesta, että mitä asiakkaalle tapahtuu, jos hänelle ei myönnetä tiettyä palvelua, selventää Alanko.
Myös konsulttiyritys NHG:n kotihoidon vertaiskehittämispalvelun tiedot vahvistavat, että hyvinvointialueiden välillä on eroja. NHG:n tiedot perustuvat 12 hyvinvointialueen tietoihin.
– Eroja on siinä, millainen on asiakkaan toimintakyky hänen aloittaessaan säännöllisessä kotihoidossa. Eroja on myös ikääntyneiden tukipalvelujen aloittamisessa ja asumispalveluissa, sanoo NHG:n ikääntyneiden palvelujen johtaja Mikko Ikivuo.
Ikivuon mukaan asuinpaikalla on vaikutusta kotihoidon myönnettyyn palveluaikaan.
– Erot palvelujen aloittamisessa tarkoittavat käytännössä, että tietyn kuntoinen ikäihminen voi päästä palvelujen piiriin yhdellä alueella ja olla pääsemättä toisella, sanoo Ikivuo.
Hyvinvointialueen sisällä voi olla jopa suurempia eroja kuin alueiden välillä.
– Erityisesti eroja on siinä, millainen kognitio eli usein muistisairauden aste asiakkaalla on ollut hänen aloittaessaan säännöllisessä kotihoidossa, sanoo Ikivuo.
Keski-Uudellamaalla ollaan tyytyväisiä kotihoitoon
Eroja on myös eri alueiden asiakastyytyväisyydessä. Keski-Uudellamaalla kotihoidon asiakkaat olivat Uudenmaan tyytyväisimpiä saamaansa palveluun ja hoitajien käytössä olevaan aikaan.
Helsingissä kotihoidon avun riittävyyteen oltiin maan tyytymättömimpiä.
Koko maassa kotihoidon asiakkaista 54 prosenttia koki saamansa avun täysin riittäväksi viime vuonna, selviää THL:n kyselystä. Tulos on heikentynyt vuodesta 2022.