Suomen ortodoksista kirkkoa johtava arkkipiispa Elia (siviilissä Matti Wallgrén) myöntää, että Venäjän hyökkäyssota on jakanut kirkkoa.
Yksi jakolinja koskee Suomessa asuvia venäläisiä. Arkkipiispan mukaan joitakin heistä on ihmetyttänyt se, että kirkon johto on sodan alusta asti seissyt Ukrainan takana.
Seurakuntalaisten lisäksi hyökkäyssota on jakanut kirkon johtoa, papistoa sekä muita kirkon työntekijöitä.
Arkkipiispan mielestä on ongelmallista, jos kirkon piirissä toimivat ihmiset eivät sitoudu kirkon yhteiseen linjaan suhteessa Ukrainaan. Silloin Venäjä voi käyttää kirkon sisällä olevaa eripuraa hyväkseen vaikuttamisyrityksissään.
– Me suomalaiset olemme usein sinisilmäisiä ja luotamme herkästi ihmisiin. Meidän täytyy olla valppaana ihmisten suhteen ja lukea merkkejä vaikuttamisyrityksistä, Elia sanoo.
Arkkipiispa kertoo, että hän on jatkuvasti yhteydessä suojelupoliisiin. Yhteydenotot liittyvät ”Venäjän vaikuttamisyrityksiin ja yleiseen geopoliittiseen muuttuneeseen tilanteeseen”, mutta tarkemmin hän ei halua niitä avata.
Elian mukaan kirkon ei pidä olla naiivi.
Alla olevalla videolla arkkipiispa Elia kertoo ortodoksisen kirkon riitaisuudesta.
Suhde Venäjään vaikutti arkkipiispan valinnassa
Arkkipiispa Elia valittiin ortodoksisen kirkon johtoon vuosi sitten marraskuussa. Silloin Heinävedellä Valamon luostarissa käytiin eräänlaista linjavaalia suhteessa Venäjään.
Ennen vaalia vahvimpina niminä pidettiin Elian lisäksi metropoliitta Arsenia (siviilissä Jorma Heikkinen) ja Haminan piispa Sergeitä (siviilissä Yrjö Rajapolvi).
Arseni kuitenkin vetäytyi kisasta. Hän vetosi muun muassa siihen, että hänen arvojaan kyseenalaistettiin ”käsittämättömillä väitteillä” kirkon Aamun Koitto -lehdessä.
Lehti kirjoitti Arsenin sihteerin Kaj Appelbergin ”Venäjää ihannoivista kommenteista”. Appelberg oli kommentoinut somessa, että Venäjän ortodoksisessa kirkossa on arvot, kun taas Suomen kirkossa ne loistavat poissaolollaan.
Appelberg sanoo Ylelle, että häntä käytettiin osana kampanjaa, jolla mustamaalattiin hänen esimiestään Venäjän ymmärtäjäksi ennen kirkolliskokousta. Metropoliitta Arseni ei itse jaa tätä käsitystä.
Vetäytymistään arkkipiispakisasta Arseni perustelee sillä, että Helsingin hiippakunta on huonosti hoidettu ja riitaisa.
– Silloin olisi täytynyt vihata itseään aika paljon, ja minä en vihannut itseäni riittävästi, että olisi lähtenyt ehdolle, Kuopion ja Karjalan hiippakuntaa johtava metropoliitta Arseni sanoo Ylelle.
Venäjän kirkko tukee hyökkäyssotaa
Monella Suomen ortodoksisen kirkon papilla on ollut perinteisesti tiiviit suhteet Venäjälle. Osa on opiskellut siellä. Esimerkiksi metropoliitta Arseni opiskeli 1980-luvulla vuosia Leningradin hengellisessä akatemiassa.
Arseni aloitti opintonsa Venäjän ortodoksisen kirkon hengellisessä keskuksessa silloin, kun sitä johti nykyinen Moskovan patriarkka Kirill. Kirillin epäillään työskennelleen korkea-arvoisena turvallisuuspalvelun upseerina neuvostoaikana ja sen jälkeen.
Kirill on presidentti Vladimir Putinin läheinen liittolainen. Venäjän ortodoksinen kirkko on linjannut virallisesti, että maa käy Ukrainassa ”pyhää sotaa”.
Viimeksi viime viikolla patriarkka oikeutti hyökkäyssotaa. Hän piti sitä jatkona Neuvostoliiton taistelulle natsi-Saksaa vastaan toisessa maailmansodassa, jossa venäläiset eivät onnistuneet ”täysin hävittämään natsismin pahuutta”.
Metropoliitta Arseni tunnustaa, että hän on ”tietyssä määrin” Venäjän ymmärtäjä. Hänen mukaansa Venäjän sivistyneistö ei tue hyökkäyssotaa, mutta kynnys lähteä ilmaisemaan sodan vastustamista on korkea.
Arseni kielsi hiippakunnassaan hyökkäyssodan muistopäivänä 2025 Ukrainan kansan puolesta laaditun rukouksen esittämisen, vaikka Elia oli kehottanut siihen.
Piispat sanovat Ylelle, että kyse oli kommunikaation puutteesta johtuneesta työtapaturmasta.
Kontaktit Venäjään epäilyttivät kirkolliskokouksessa
Monen Ylen haastatteleman ortodoksin mielestä tärkeintä oli saada arkkipiispaksi henkilö, joka olisi mahdollisimman kaukana Venäjästä.
Vastakkain olivat lopulta Elia ja Sergei, joka näyttäytyi kaksikosta enemmän itään päin kallellaan olevana ehdokkaana.
Piispa Sergeillä on paljon kontakteja Venäjällä, sillä hän johti 25 vuoden ajan Valamon luostaria. Jotkut haastateltavat myös pitivät hänen jumalanpalvelusten toimittamistapaansa venäläisenä.
Sergei sanoo Ylelle, että pitää enemmän slaavilaisesta perinteestä kuin kreikkalaisesta, mutta ei näe tyylissään toimittaa jumalanpalveluksia eroa muihin piispoihin.
– Ehkäpä aiemmat hyvät yhteyteni Venäjän kirkkoon nähtiin tämän päivän kirkkopoliittisessa tilanteessa jonkinlaisena uhkana, Sergei kertoo.
”Törkyviesti” kertoo kirkon riitaisuudesta
Kirkon riitaisuudesta kertovat myös tapahtumat viime vuoden kirkolliskokouksen aikaan.
Juuri ennen arkkipiispan valintaa paikalla olleiden parissa alkoi kiertää tekstiviesti, jossa esitettiin kyseenalainen väite toisen ehdokkaan yksityiselämästä. Erään kirkolliskokousedustajan nimissä lähetetty viesti alkoi sanoin: ”oletteko kuullut”.
Yle on haastatellut kahta henkilöä, jotka ovat nähneet kyseisen viestin kirkolliskokouksen aikana. Lisäksi useat muut ovat kuulleet viestin sisällöstä joko vaalien alla tai niiden jälkeen.
Viesti johti ainakin kahteen rikosilmoitukseen kunnianloukkauksesta. Toisessa niistä viestiä kutsuttiin ”törkyviestiksi”. Kumpikaan ilmoituksista ei johtanut poliisin esitutkintaan.
Jännitteet leimahtivat ilmiriidaksi Kotkassa
Joissakin seurakunnissa suhtautuminen venäläisyyteen on tulehduttanut kirkkokansan välejä.
Niin on etenkin Kaakkois-Suomessa, joka kuuluu Helsingin hiippakuntaa johtavan arkkipiispa Elian alaisuuteen. Asiasta uutisoi aiemmin Helsingin Sanomat.
Kaakkois-Suomen seurakunnassa korostuu venäjänkielisten osuus. Sinne on myös palkattu äidinkielenään venäjää puhuvia työntekijöitä.
Kotkan seurakunnassa kiistoista suomen- ja venäjänkielisten välillä on tehty useita rikosilmoituksia kunnianloukkauksesta. Niiden tekijänä ja kohteena on ollut myös Kaakkois-Suomen kirkkoherra Timo Tynkkynen. Ilmoitukset eivät ole johtaneet syytteisiin.
Parhaillaan Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta tutkii kantelua, jossa muun muassa Tynkkystä syytetään suomenkielisten seurakuntalaisten syrjinnästä ja valitetaan Venäjä-mieliseksi koetusta toiminnasta Kotkassa.
Alla olevalla videolla kirkkoherra Tynkkynen vastaa syytöksiin kirkon venäläistämisestä.
Arkkipiispa: ”Emme ylläpidä slaavilaista kehtoa”
Arkkipiispa Elia korostaa kirkkonsa monikulttuurisuutta sekä itsenäisyyttä suhteessa venäläiseen traditioon.
– Meidän tehtävämme ei ole ylläpitää mitään slaavilaista kehtoa, jota me sitten varovasti heiluttelemme, vaan me olemme suomalaisia ortodokseja ja pidämme yllä omaa traditiota, joka elää myös tässä ajassa, hän sanoo.