Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok.) vieraili keskiviikkona korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaarissa Vaasassa.
Vierailun yhteydessä käsiteltiin paitsi korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyötä, myös alan ajankohtaisia haasteita – erityisesti talouden näkökulmasta.
Ministeri Talvitie myönsi, että valtiontalouden tila pakottaa miljardiluokan säästöihin, joiden vaikutukset ulottuvat myös koulutus- ja kulttuurisektorille.
– Olemme joutuneet tekemään kymmenen miljardin euron sopeutustoimet tällä hallituskaudella. Ne ovat olleet välttämättömiä Suomen vuoksi, eivät suosion vuoksi, Talvitie korosti.
Koulutukseen, tieteeseen ja tutkimukseen on kuitenkin tehty suuria panostuksia, ja esimerkiksi korkeakoulujen indeksikorotukset on pidetty voimassa.
– Se on merkittävää korkeakoulutuksen perusrahoituksen kannalta. Säästöjäkin on ollut, mutta pääosin on myös tullut lisäyksiä, Talvitie toteaa.
Uusi opintosetelikokeilu helpottamaan korkeakoulupolkua
Tammikuussa ministerin pestissä aloittaessaan Talvitie asetti tavoitteekseen, että yhä useampi nuori pääsisi korkeakoulutukseen. Tavoite on edelleen ajankohtainen, vaikka viimeisimmän tilaston (2023) mukaan vain 39 % nuorista on korkeasti koulutettuja.
Ratkaisuksi valmistellaan ensi vuodelle opintosetelikokeilua.
– Ne nuoret, jotka päättävät toisen asteen ja eivät pääse suoraan korkeakouluun, saavat opintosetelin. Sen avulla he voivat suorittaa 30 opintopisteen opinnot avoimessa korkeakoulussa vuoden aikana, Talvitie kertoi.
Vaasan ja Pohjanmaan alueella työllisyystilanne on hyvä, mutta muualla Suomessa korkeakoulututkinto ei enää automaattisesti takaa työpaikkaa.
– Meillä on ennätysmäärä korkeakoulutettuja työttömänä, mutta samaan aikaan myös ennätyskorkea korkeakoulutettujen työllisyys – keväällä yli 88 prosenttia. Suomi tarvitsee osaajia, ja uskon tilanteen paranevan parin vuoden sisällä, ministeri arvioi.
”Valmistuminen ei enää takaa paikkaa työmarkkinoilla”
Vaasan yliopiston kauppatieteiden opiskelijat Mico Halme, Mimmi Eskelä ja Meri Hakala katsovat tulevaisuuteen varovaisen realistisesti. Kolmikko kertoo, että korkeakoulututkinto ei enää automaattisesti avaa ovia työmarkkinoille, ja työllisyystilanne mietityttää monia opiskelijoita.
Halmeen mukaan verkostojen merkitys työpaikan saannissa korostuu yhä enemmän.
– Nykyään kuulee paljon tarinoita, että suhteilla saa suoraan työpaikkoja, ja se on varmasti totta. Jos työmarkkinat paranevat, tutkinnosta voi olla hyötyä myöhemmin.
Myös Eskelä ja Hakala, jotka opiskelevat neljättä vuottaan, jakavat huolen.
– Onhan nämä uutiset huolestuttavia. Nyt valmistutaan vähän niin kuin laman aikaan, ja tutkimusten mukaan se voi vaikuttaa koko urakehitykseen ja palkkakehitykseen pitkällä aikavälillä. Välillä miettii, kannattaako juuri nyt valmistua, Eskelä toteaa ja kertoo opiskelevansa myös toista alaa.
Meri Hakala puolestaan myöntää, ettei kiirehdi valmistumisen kanssa, sillä oman alan työkokemusta ei ole vielä kertynyt.
– Kun kuulee, että Helsingissä korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut jopa 60 prosenttia, ei halua kiirehtiä valmistumista, Hakala sanoo.
Pohjanmaan alueella työllisyystilanne on kuitenkin muuta maata parempi, ja opiskelijat pohtivatkin, kannattaisiko jäädä Vaasaan valmistumisen jälkeen.
– Ehkä tässä on ajatellut, että Helsingissä on töitä, mutta Vaasassa on yksi Suomen parhaista työllisyystilanteista, Hakala pohtii.