Yle kysyi, millaiset asiat edustavat suomalaisuuden ydintä. Kebabrullan syöminen Porin torilla oli yksi yli 200 vastauksesta.
Muuten vastausten kärki sopisi Visit Finlandin mainokseen. Usein mainittuja asioita olivat: hiljaa oleminen, mökkiranta kesäyössä ja riittävät välimatkat bussipysäkillä.
Voit lukea esimerkkejä vastauksista tästä jutusta.
Sauna, mämmi ja järvi.
Erkki Lehtinen
Suomalaiset osaavat kyllä listata asioita, joita pitävät erityisen suomalaisina. Mutta perusteluiden keksiminen osoittautuu vaikeaksi.
Suomalaisuuden ilmenemismuotoja tutkinut sosiaalipsykologian yliopistonlehtori Eemeli Hakoköngäs tutustui kyselyn vastauksiin.
– Se on kiinnostava perustelu, ettei tarvitsisi perustella.
Hakoköngäksen mukaan ajatukset siitä, mikä on suomalaista, on omaksuttu esimerkiksi kotoa, koulusta ja mediasta. Samat asiat toistuvat vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.
Ajan kuluessa niistä muotoutuu itsestäänselvyyksiä, joiden selittäminen on vaikeaa.
Rehellisyys ja kova työ koetaan perinteisesti osaksi suomalaisuutta. Syy löytyy kansallisen heräämisen ajasta ja 1800-luvun kirjallisuudesta, Hakoköngäs kertoo.
Kyse ei siis niinkään ole Suomen kansan luontaisista ominaisuuksista vaan päätöksestä – suomalaiset on haluttu kuvata rehellisiksi ja ahkeriksi.
Myös vapaus ja tasa-arvo ovat samoja peruja.
Ainainen puurtaja: tehdään työtä valittamatta ja joskus enemmän kuin on tarpeen.
Kerttu Virtanen
Kovan työn arvostamisen historia ulottuu vielä kauemmas.
– Sen juuret ovat 1500-luvulla. Ne juontuvat uskonpuhdistuksesta lähtöisin olevaan protestanttiseen vaikutukseen siitä, että me olemme ahkeria. Ja kun tehdään kovasti töitä, niin silloin olemme kunnollisia.
Suomalainen luontosuhde, sinun puolestasi päätetty
Suomalaisten pyhänä pitämä luontosuhde ei ole sattumaa.
Suuntaviivat sille vedettiin, kun Zachris Topeliuksen Maamme-kirja julkaistiin vuonna 1875. Topelius tunnetaan parhaiten saduistaan ja historiallisista kertomuksistaan.
Kuvitetussa teoksessa kuvailtiin Suomea, sen historiaa, luontoa ja ihmisiä.
– Jo siellä luotiin pohjaa suomalaisten suhteelle luontoon ja tietynlaisten maisemien arvostamiselle. Että nimenomaan metsät ja järvet kuvaavat suomalaista sielunmaisemaa.
Teosta luettiin kouluissa oppikirjana aina 1940-luvulle saakka.
Siitä huolimatta on ollut aikoja, jolloin luontosuhde ei ole ollut tärkeää.
– Sitä on jopa haluttu piilottaa. Esimerkiksi 1920 ja 1930-luvuilla haluttiin rakentaa urbaania Suomea.
Sotien välisestä Suomesta haluttiin rakentaa kaupunkimainen. Hotelli Torni, Suomen ensimmäinen pilvenpiirtäjä, valmistui amerikkalaisen mallin mukaan. Ajatuksesta, jossa Suomi piirtyi takapajuisena maaseutuna haluttiin eroon. Moderni Suomi oli kehittyvä tehtaiden ja kaupunkien maa.
Armeijapuhe on merkki muutoksesta
Yhdessäkään vastauksessa ei mainittu Suomen roolia rauhantekijänä. Hakoköngäksen mukaan tämä on toinen huomattava muutos.
- Pitkään, aina Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa asti, Suomi esitettiin puolueettomana rauhanrakentajamaana, joka sovittelee suurvaltojen asioita idän ja lännen välillä.
Rooli rauhanrakentajana muotoutui kylmän sodan jälkeen.
Rauhantyön ja puolueettomuuden symboli keikahti, kun turvallisuuden mannerlaatat liikahtivat. Myös yleisön vastauksissa näkyy, kuinka Suomea kuvataan entistä sotilaallisemmin.
Maamme puolustusvoimia arvostetaan lähes poikkeuksetta ympäri maailman.
Eero Kotimäki
Nykytilanne muistuttaa Hakoköngäksen mukaan kuvaa, jota suomalaiset vaalivat maailmansotien välissä. Vallalla oli ihanne suomalaisista soturikansana. Kansakuntaa rakennettiin siten, että suomalaiset ovat sotilaita. Tuolloinkin ajatus roolista rauhanvälittäjänä oli vieras.
Myös vuoden graafikkona 2013 tunnettu Kasper Strömman osallistui keskusteluun sosiaalisessa mediassa.
Suomalaisuus on myös Kiinasta tilattuja verkkareita ja katkeruutta
Vastauksissa oli muutakin kuin vahvaa, pystyvää ja kaunista Suomi-kuvaa. Sisun rinnalla kulkevat arkinen makkaransyönti, musta huumori ja turhautuminen yhteiskuntaan.
Keskinäinen kateus, kiusaaminen, kettuilu, kauna, katkeruus, kiukuttelu, kännääminen, kurjautuminen, kohtaloituminen, kyrsiintyminen, kiroilu, karkeilu.
Juha Peltoniemi
Tästä ja etenkin tavasta kommentoida asiaa Hakoköngäs tekee huomion.
Mustat tuulipuvut, kiinasta tilatut verkkarit, katkeruus ja puhdas luonto, tasa-arvo ja sisu ovat kaikki olemassa yhtä aikaa.
- Osa vastauksista on varmasti itseironisia ja ainakin humoristisia eikä sulje pois myönteisiä merkityksiä. Tälläkin tavalla tehdään myönteistä erottumista muista kansoista, että me suomalaiset olemme aitoja ja omintakeisia. Negatiivisetkin piirteet saavat vitsikkään, myönteisen sävyyn.