Etelä-Karjalan hyvinvointialueen (Ekhva) koko organisaatiota koskeneet yt-neuvottelut ovat päättyneet. Niiden tuloksena hyvinvointialue irtisanoo 317 vakituista työntekijää.
Sen lisäksi tehtäviä jätetään täyttämättä 81 kappaletta. Arviolta 140:tä määräaikaista työsuhdetta ei enää ensi vuonna jatketa.
Ekhvan säästötarve ensi vuodelle on yhteensä noin 37 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueen johtaja Sally Leskisen mukaan yli puolet säästettävästä summasta eli 19,3 miljoonaa euroa on etsitty henkilöstökuluista.
Kokonaisuudessaan hyvinvointialueen vakituinen henkilöstömäärä vähenee noin 7 prosenttia vuoden 2026 loppuun mennssä.
– Meillä ei ole Suomessa kokemusta näin merkittävästä henkilöstömäärän vähentämisestä hyvinvointialueella. Olemme siinä mielessä uuden edessä, sanoi Sally Leskinen yt-neuvotteluiden mediainfossa tänään keskiviikkona.
Aluehallitus vahvistaa yt-neuvotteluiden tuloksen ensi maanantaina. Sen jälkeen irtisanomisten kohdistumisesta tiedotetaan työntekijöille.
– Pääsääntöisesti irtisanomiset eivät koske lääkäreitä, mutta he osallistuvat muuten sopeuttamistoimiin, Leskinen totesi.
Ennen yt-neuvotteluiden aloittamista Ekhvan johto arvioi, että henkilöstön vähennystarve on enintään 565 henkilötyövuotta. Luvussa ovat mukana jo aiemmin ilmoitetun Imatralla sijaitsevan Honkaharjun ja keskussairaalan vähennykset, 115 henkilötyövuotta. Tämä olisi voinut tarkoittaa jopa 7–15 prosentin vähennystä henkilöstömäärään eri yksiköissä. Ekhvan henkilöstön kokonaismäärä tällä hetkellä on noin 5500.
Yt-neuvotteluiden aloittamisesta ilmoitettiin henkilöstölle lokakuun alussa. Taustalla on aluehallituksen päätös, jossa edellytetään, ettei hyvinvointialueelle synny enää uutta alijäämää.
Henkilöstökin etsi säästökeinoja
Etelä-Karjalan hyvinvointialueella niukkuus jatkuu myös tulevaisuudessa: vuosina 2027 ja 2028 säästöjä on löydyttävä yhteensä noin 80 miljoonaa euroa.
Nyt käydyissä yt-neuvotteluissa hyvinvointialueen tavoitteena oli pienentää henkilöstövähennysten määrää ja löytää muita keinoja toiminnan tehostamiseksi. Tällaisiksi mainittiin esimerkiksi ostopalvelujen kotiuttaminen ja toiminnan tehostaminen esimerkiksi keskittämällä toimintoja tiiviimpiin tiloihin. Tarkastelussa olivat myös ei-lakisääteiset palvelut.
Yt-neuvotteluiden aikana yritettiin löytää järjestelyjä, joilla voidaan säästää työpaikkoja. Hyvinvointialueen johtaja Sally Leskisen mukaan henkilökunnan ehdotusten avulla säästyi 80 työpaikkaa. Ehdotukset sisälsivät muun muassa henkilökuntaeduista luopumista ja hoitotarvikkeiden käytön aiempaa tarkempaa käyttöä.
– Summa, josta hoitotarvikkeiden hukassa puhutaan pyörii sadoissa tuhansissa euroissa, Leskinen sanoo.
Epäreilu rahoitusmalli
Hyvinvointialueen johtaja Sally Leskinen on vedonnut valtioneuvostoon, että se muuttaisi rahoituslakia ennen kuin ensi vuoden talousarviot lyödään lukkoon. Leskinen on todennut, että Suomen eri alueiden välillä on suuria eroja diagnoosikirjauksissa, ja tämän vuoksi rahaa jaetaan väärin perustein.
Ekhva valmistelee myös uuden kantelun oikeuskanslerille tilanteesta, johon lisärahoitushakemuksen hylkääminen johti 23. huhtikuuta. Alueet olivat kannelleet sote-säästöjen aikataulusta, jonka seurauksena Ekhva päätti rikkoa rahoituslakia alijäämän kattamisesta. Tämä se teki siksi, että pystyisi noudattamaan perustuslakia eli järjestämään lakisääteiset palvelut.
Taustalla on aikataulu: hyvinvointialueiden on rahoituslain mukaan katettava alijäämänsä eli saatava taloutensa tasapainoon vuoden 2026 loppuun mennessä. Etelä-Karjalan hyvinvointialue katsoi, että tämä ei onnistu perustuslakia rikkomatta.
