Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) kertoo varoittaneensa useita kuntia siitä, että ne eivät laskisi talouttaan pelkästään valtionosuusuudistuksen varaan.
– Tässä on tietysti liikkunut hyvin isoja huhuja siitä, mitä tämä uudistus merkitsisi yksittäisen kunnan kannalta.
Koska valtionosuusuudistus kaatui, moni kunta jää ilman odotettua taloudellista helpotusta. Useat kunnat olivat arvioineet, että uudistus toisi niille merkittävästi lisää rahaa valtiolta.
Ikonen kuitenkin korostaa, ettei uudistus olisi yksinään ratkaissut kuntien talousongelmia. Hänen mukaansa perustuslain tulkinta olisi rajoittanut muutosten suuruutta ja ne olisivat tulleet voimaan vaiheittain.
Lisäksi Ikonen muistuttaa, että valtionosuusjärjestelmä muodostaa vain alle 15 prosenttia kuntien tulorahoituksesta.
– On hyvä säilyttää realismi siinä, mitä tämän uudistuksen myötä olisi mahdollista tehdä. Jos voisi, niin toki olisi pitänyt räjäyttää ihan koko tämä kuntien rahoitusmalli, ja rakentaa se puhtaalta pohjalta uudelleen.
Vaikka uudistus ei toteudu tällä hallituskaudella, ministeri lupaa selvittää, voitaisiinko joitain pienempiä asioita tehdä vielä nopealla aikataululla.
Lisäksi vaikeimmassa tilanteessa olevia kuntia voitaisiin auttaa harkinnanvaraisilla avustuksilla.
– Käymme huolella läpi, mitä pystymme tässä tilanteessa tekemään. Olen käynnistämässä laajaa keskustelua kuntien tulevaisuudesta, Ikonen sanoo.
”On vedetty matto jalkojen alta”
Uudistus olisi jakanut kunnat voittajiin ja häviäjiin.
Yksi hyötyjä olisi ollut Tampere. Kaupunki on laskenut, että uudistus kasvattaisi sen valtionosuutta vähintään 20 miljoonaa euroa vuosittain.
Ministeri Ikosen mielestä hänen kotikaupungissaan on laskettu ”vähän liikaa” uudistuksen varaan.
– Ihan kaikki luvut eivät perustuneet tähän uudistukseen ja siihen, mikä on mahdollista, Ikonen kommentoi Tampereen arvioita.
Uudistuksen kariutuminen pakottaa Tampereen etsimään uusia keinoja talouden tasapainottamiseen.
Pormestari Ilmari Nurminen (sd.) ei sulje pois veronkorotuksen mahdollisuutta tulevina vuosina.
Myös Porin kaupunki on hyvin tyytymätön valtionosuusuudistuksen kaatumiseen.
– Tämä oli todella valtava pettymys. Olimme saaneet tietoa, että Pori olisi uudistuksen voittaja. Nyt on vedetty matto jalkojen alta ja olemme nollapisteessä, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mikael Ropo (kok.) sanoo.
Ropo arvioi, että Pori olisi hyötynyt uudistuksesta useita miljoonia euroja, ehkä jopa kymmenen miljoonaa euroa vuodessa.
Jyväskylälle uudistuksen kaatuminen tarkoittaa noin 15 miljoonan euron miinusta valtionosuusrahoitukseen, kertoo kaupunginjohtaja Timo Koivisto. Todella tiukka taloudenpito siis jatkuu.
Koiviston mukaan uudistuksen kaatuminen tällä hallituskaudella on iso pettymys.
– Tämä on valtava mahalasku maan hallitukselta, hän sanoo.
Uudistus olisi helpottanut talouspaineita
Pettyneitä oltiin myös Kouvolassa. Kaupunginjohtaja Marita Toikan mukaan uudistuksesta saatujen tietojen perusteella kaupunki olisi voinut saada 4–10 miljoonaa euroa lisää rahaa.
Uudistus olisi siis vähintään tuplannut Kouvolan valtionosuudet.
Kouvola on säästänyt viime vuosina yhteensä 40 miljoonaa euroa. Uudistus olisi helpottanut talouspaineita merkittävästi.
Puumalan kunnalle nykyinen valtionosuusjärjestelmä on suotuisa. Silti kunnanjohtaja Niina Kuuva on todella pettynyt, ettei valtionosuusuudistus etene.
– Puumalalla ei itsellään ole hätää, kuten ei monillakaan pienillä, saaristoisilla kunnilla Etelä-Savossa.
Puumala jää sote-erien ja saaristolisän ansiosta kohtuullisen hyvälle tasolle valtionosuusjärjestelmässä.
Kuuvan mukaan on tärkeää kuitenkin ajatella koko seutukuntaa.
Tällä hetkellä sote-erillä on Etelä-Savon kuntien peruspalveluiden valtionosuuksiin 35 miljoonan euron negatiivinen vaikutus.
Kuuva toivoo, että valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen perustettaisiin parlamentaarinen työryhmä, jossa kaikki puolueet olisivat edustettuina. Tämä mahdollistaisi järjestelmän kehittämisen hallituskautta pidemmällä ajalla.
Osa kunnista tyytyväisiä
Osa kunnista olisi hävinnyt valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa.
Esimerkiksi Lahden kaupunki on toiveikas, että valtionosuusuudistuksen lykkääntyminen antaa kaupungille vielä uuden mahdollisuuden vaikuttaa tulevaan uudistukseen.
Lahden kaupungin talousjohtajan Tiina Mörskyn mukaan uudistus olisi tarkoittanut Lahdelle noin 20 miljoonan euron leikkauksia valtionosuuksiin vuosittain.
Hämeenlinnalle valtionosuusuudistuksen kaatuminen tuo lisäaikaa.
– Hämeenlinna olisi ollut tässä uudistuksessa jälleen yksi häviäjä, sanoo kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen.
Hän sanoo, että kuntataloudessa seuraavat kaksi vuotta ovat vaikeat, erityisesti vuosi 2027.
– Jos siihen olisi tullut päälle valtionosuusuudistus, se olisi johtanut vääjäämättä toimenpiteisiin.
Parviaisen mukaan Hämeenlinna on ollut tilastoissa nykyisellä valtionosuusmallilla tavanomainen suomalainen kaupunki. Hämeenlinna saa valtionosuuksia tällä hetkellä noin 15 miljoonaa euroa.
Valtionosuusuudistus olisi tarkoittanut Hämeenlinnalle arviolta 5,7 miljoonan euron vuosittaista menetystä sen lisäksi, että lasten määrän väheneminen jo muutenkin laskee valtionosuutta.
Kompromissi ei onnistunut
Valtionosuusuudistus kaatui perjantaina hallituspuolueiden erimielisyyksiin. Ministeri Ikonen ei ota kantaa siihen, mikä puolue jarrutti uudistusta.
– On todella valitettavaa, että emme löytäneet tästä sopua. Kompromissi on aina sellainen, joka vaatii kaikilta vastaantuloa. Tämä ei onnistunut tässä kohtaa.
Ministeri Ikosen mukaan erimielisyydet liittyivät sote-eriin ja muutosrajoittimeen eli siihen, kuinka suuri muutos kuntien valtionosuuksiin sallitaan.
Myös aika loppui kesken. Uudistuksen oli tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alusta.
Ikonen on pahoillaan tärkeän uudistuksen kaatumisesta.
– Tämä on tarpeellinen uudistus, ja tulemme jatkamaan töitä sen eteen.