Jokiveden laatua ja ph-arvoa voidaan parantaa ja hiilidioksidikuormaa vähentää sekoittamalla hienoa kalkkia jokiveteen.
Kalkitseminen on kallista, mutta rahasta ei tarvitse murehtia.
Takana on kansainvälinen ilmastorahasto, joka liittyy kansainväliseen päästökauppaan. Kanadalainen ympäristöyritys Carbon Run on tutkinut asiaa ja aloittanut kalkitsemisen ainakin Kanadassa ja Norjassa, ja nyt se tulee tekemään sitä Suomeen.
Kalkki sitoo vedessä olevaa hiilidioksidia, kertoo projektipäällikkö Matti Jaskari Forus oy:stä. Forus on suomalainen ilmastonmuutosratkaisuja kehittävä yritys, joka toimii Carbo Runin hanketoteuttajana Suomessa.
– Kalkkia sekoitetaan veteen, jolloin se tekee kemiallisen reaktion ja muuttaa veden hiilidioksidin muiksi yhdisteiksi, ja sitä kautta poistaa hiilidioksidia ilmakehästä, selittää Jaskari.
Hiilidioksidista päästökauppaa
Kalkitsemisella on tutkimusten mukaan hiilidioksidin sitomisen lisäksi myös muita myönteisiä vaikutuksia. Se nostaa veden ph-arvoa ja tekee siitä esimerkiksi lohikaloille siedettävämmän.
Kalatalouden kautta kalkitsemista on tehty pitkään muun muassa Norjan ja Ruotsin joissa.
Suomessa kalkitsemista tutkittiin 1990-luvulla. Silloin todettiin selkeät hyödyt, mutta kalkitsemiselle ei löytynyt maksajaa.
Monessa maassa kunnat ja kaupungit maksavat, koska ne haluavat tukea kalataloutta ja parantaa vesien laatua.
– Suomessakin on tähän herätty, kun on ruvettu poistamaan pieniä patoja ja vesiympäristöjä parannetaan, mutta meillä tullaan varsinkin ympäristöasioissa usein jälkijunassa, sanoo Jaskari.
Nyt rahoitus tulee päästökaupan kautta.
– Joesta poistettava hiilidioksidi on myyty amerikkalaisille suuryrityksille, jotka ostavat sillä hyvää omaatuntoa.
Periaatteessa päästöoikeuksia voi myydä kenelle tahansa. Jokivedessä on enemmän hiilidioksidia kuin ilmassa, joten joissa voisi olla tilaisuus myös Suomen valtiolle.
– Vaikka se on myyty ulos, niin jos hiili sidotaan tässä, se on Suomen hiilitaselaskelmassa. Samalla tavalla kuin puut sitovat hiiltä, voimme myydä puiden sidontapotentiaalin ja samalla kuitenkin hiili sitoutuu täällä.
Hiilimarkkinoista voi lukea lisää ympäristöministeriön sivuilta.
Kauhavalle kalkitusasema
Forus on tutkinut Ähtävänjokea, Perhonjokea ja Lapuanjokea. Lopulta Lapuanjoki valikoitui kohteeksi, jolle lähdettiin hakemaan vesilupaa.
Tutkimukset jatkuvat myös Oulujoella, Kemijoella ja Iijoella, joissa on iso hiilensidontapotentiaali.
Lapuanjoella maanomistajien kanssa on sovittu paikat kalkitusasemille Kauhavan Liinamaan kohdalla ja Uudessakaarlepyyssä.
– Lapuanjoessa on riittävän hyvä virtaama ja joessa riittävästi uomia, jotka aiheuttvat virtaukselle turbulensseja, että kalkki sekoittuu hyvin. Prosessi ei toimi, jos kalkki ei sekoitu kunnolla, selittää Jaskari.
Forus on hakenut vesilupaa aluehallintovirastolta. Ely-keskus puolestaan tutkii ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarvetta.
Kauhavan kaupunginhallitus totesi viime viikolla esittävänsä ympäristövaikutusten arviointia, jotta uudenlaisen hankkeen vaikutukset saadaan selville.
Onko riskejä?
Asiaa käsittelevät viranomaiset eivät varsinaisesti ota vielä kantaa hankkeeseen, koska prosessi on kesken.
Aluehallintovirasto toteaa kuitenkin sähköpostilla, että Lapuanjoen kalkitsemisella voisi olla myönteisiä vaikutuksia, koska se vähentää happamuutta.
Lupakäsittelyn aikana selvitetään mahdollisia vaikutuksia ja myös riskejä.
– Mahdollisista haitoista tulee erityisesti ottaa huomioon joessa jo ennestään olevien aineiden saostumisvaikutukset sekä niistä mahdollisesti aiheutuvat pohjan liettymishaitat, vastaa aluehallintoviraston esittelijä Veera Isaksson.
– Lisäksi tulee huomioida kalkkivesiseoksen johtamisjärjestelyt siten, että seoksen korkeasta pH-arvosta ei aiheudu haittaa purkualueella ennen kuin seos on sekoittunut joen koko vesitilavuuteen.
Suomi on hankala markkina
Carbon Run ja Forus ovat tehneet tutkimustyötä Lapuanjoella jo vuoden ajan. Tutkimusraporteista käy ilmi, että on tehty arvioita veden laatuun, eläimistöön ja asutukseen.
Täysimääräinen yva-prosessi tehdään ympäristöä varten, mutta hanketoteuttajaa se ei välttämättä ilahduta. Yva-prosessi tarkoittaisi hankkeen viivästymistä.
Tuleville rahoittajille se saattaa viestiä, että Suomi on hankala markkina-alue ja byrokratia voi karkottaa tulevat ulkomaiset investoinnit muihin maihin.
– Investorin kannalta se tarkoittaa pohdintaa, uskaltaako tänne investoida. Norjassa luvitus oli helppoa ja yksinkertaista, samoin Brasilia on erittäin kiinnostunut siitä, että ulkomaiset sijoittajat parantavat heidän jokiensa laatua, muistuttaa projektipäällikkö Matti Jaskari.
Jaskari toteaa, että mikäli lisätutkimusta pitää tehdä, lisätöitä tehdään ja otetaan opiksi.