Ambulanssien lukumäärät, asemapaikat ja ensihoidon henkilöstön määrä eivät ole enää julkista tietoa.
Sosiaali- ja terveysministeriön valmiusyksikkö on tehnyt asiassa tuoreen linjauksen. Syynä on toimintaympäristön muutos, kertoo lääkintöneuvos Lasse Ilkka.
– Ensihoitopalvelu on keskeisessä roolissa poikkeusolojen lääkintähuollossa. Jos nämä tiedot olisivat julkisia, ne voisivat vaarantaa Suomen maanpuolustukseen varautumista.
Ilkan mukaan STM:n hyvinvointialueille antama suullinen ohjeistus perustuu julkisuuslakiin. Ministeriö haluaa yhtenäistää käytäntöjä, sillä alueiden välillä on ollut eroja siinä, mitä tietoja on julkaistu.
Uusi ohjeistus koskee jatkossa myös lääkärihelikopteripalvelua tarjoavaa valtionyhtiö Finnhemsiä, joka kertoo kalustostaan avoimesti verkkosivuillaan.
Sivustolla on esimerkiksi tietoa helikoptereista, lääkäri- ja lääkintäautoista, henkilökunnasta sekä tukikohtien tarkasta sijainnista.
– Pohdimme varmasti jatkossa, mitä tietoja Finnhems kertoo yhtiönä julkisuuteen, Ilkka sanoo.
Muutos liittyy osittain Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan ja kansainvälisen turvallisuustilanteen kiristymiseen. Ilkan mukaan pohdintaa on käyty myös sitä ennen.
Ensihoitajat kantelivat epäkohdista aviin
Ensihoitopalvelut ovat Pohjois-Savossa ison muutoksen edessä. Maakunnassa oli vielä viime vuonna 25 ambulanssiyksikköä, lääkärihelikopteri ja kenttäjohtoyksikkö.
Tänä vuonna osa ambulansseista on muutettu yhden ensihoitajan yksiköiksi. Tarkkoja lukuja muutoksista ei enää kerrota julkisuuteen.
Ambulanssien riittävyys huolettaa alueen asukkaita, sillä vuoden vaihteessa maakunnassa suljetaan Iisalmen ja Varkauden sairaaloiden yöpäivystykset. Sen jälkeen noin 250 000 asukkaan maakunnassa on vain yksi yöpäivystys Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.
Hyvinvointialue on luvannut asukkaille, että yöllisiä palveluja korvataan kotona annettavalla hoidolla, kuten liikkuvan sairaalan palveluilla. On myös luvattu, että ambulansseja on riittävästi väestöpohjaan nähden.
Isot muutokset eivät ole kuitenkaan sujuneet ongelmitta.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen ensihoitajat kantelivat lokakuussa epäkohdista Itä-Suomen aluehallintovirastoon. Työntekijät kirjoittavat kantelussaan, että he ovat huolissaan potilasturvallisuudesta, koska ensihoidon resursseja on vähennetty.
Työntekijöiden mukaan kuljetuskapasiteettia on vähennetty kuluvan vuoden aikana merkittävästi, eivätkä yhden ensihoitajan yksiköt pysty vastaamaan alueen kiireellistä hoitoa vaativien potilaiden tarpeisiin. Pahimmillaan yhden hoitajan yksiköt ovat päätyneet kuljettamaan potilaita, vaikka se ei kuulu niiden tehtäviin.
Pohjois-Savon hyvinvointialue ei halunnut kommentoida asiaa Ylelle ennen kuin aville tehty selvitys on valmis ja käyty läpi henkilökunnan kanssa.
Professori: Avoimuuden rajoittaminen vaatii vahvat perustelut
Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen pitää tärkeänä, että kansalaisilla säilyy oikeus saada tietoa ensihoidon palvelujen riittävyydestä.
– Julkisuuslain mukaan tiedot ovat lähtökohtaisesti julkisia. Salassapito edellyttää perustelua siitä, miten tiedon julkistaminen vaarantaisi turvallisuutta.
Voutilaisen mukaan yksittäisen ambulanssin asemapaikka ei lähtökohtaisesti ole salassa pidettävä tieto, sillä kuka tahansa voi havainnoida auton sijainnin paikan päällä.
Sen sijaan koostetut tiedot, kuten koko hyvinvointialueen ambulanssien sijoittelu ja määrät, voivat kuitenkin tietyissä tilanteissa olla salassa pidettäviä, jos niiden katsotaan vaarantavan turvallisuutta.
– Asukkaiden on saatava tietoa, miten verovaroja käytetään. Avoimuus julkisten varojen ja vallan käytöstä on tärkeää, Voutilainen sanoo.
Lääkintöneuvos Lasse Ilkan mukaan hyvinvointialueiden palvelutasopäätöksissä ja vuosikertomuksissa voidaan edelleen kuvata ensihoidon palvelun laatua ja vasteaikoja.
Hänen mukaansa se on riittävää.
– Turvallisuusviranomaiset eivät ylipäätään kerro Suomessa yksityiskohtaisia tietoja resursseistaan, ja samaa ajattelua sovelletaan nyt myös ensihoitoon, Ilkka sanoo.