Vihreät esitteli torstaina vaihtoehtobudjetin, jonka se kertoi panostavan satoja miljoonia euroja enemmän koulutukseen ja luonnonsuojeluun kuin nykyhallituksen ensi vuoden budjetti.
Samaan aikaan budjetti sopeuttaisi julkista taloutta yhtä paljon kuin pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus. Vihreät rahoittaisi esimerkiksi 700 miljoonan euron koulutusinvestoinnit muun muassa leikkaamalla ympäristölle haitallisia tukia ja perumalla hallituksen bensaveron laskun.
Puolueen laskelmien mukaan vihreät peruisi yli 2,3 miljardilla eurolla Orpon hallituksen leikkauksia.
– Siinä missä Orpon hallitus lakoaa lobbareiden paineen alla, vihreillä on rohkeutta karsia haitallisia yritystukia ja asettaa ympäristöhaitoille hintalappu, budjettia esitellyt kansanedustaja Saara Hyrkkö (vihr.) sanoi tiedotustilaisuudessa.
Vihreiden budjetti piti sisällään mielenkiintoisia yksityiskohtia sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä hyvinvointialueiden rahoituksesta. Ensinnäkin vihreät esittää hyvinvointialueille verotusoikeutta, jotta ne itse pystyisivät nykyistä itsenäisemmin vaikuttamaan talouteensa.
Samalla puolue antaisi hyvinvointialueille nykyistä enemmän aikaa kattaa perustamisvaiheessa syntyneet alijäämänsä. Rahoituslain mukaan hyvinvointialueiden tulisi kattaa alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä.
Puolue myös säätäisi ”laajan terveysperusteisen veron”, jonka se laskee tuottavan 200 miljoonaa euroa vuosittain. Puolue ei kuitenkaan kerro, millaisesta verosta tarkalleen ottaen on kyse.
Useilla hyvinvointialueilla on ollut vaikeuksia saavuttaa tavoitetta alijäämien kattamisesta, ja valtiovarainministeriö on ottanut jo kolme aluetta arviointimenettelyyn, jossa alueiden ulkopuolinen taho esittää niille leikkauskohteita.
Samalla vihreät esittää ”tehottomien” Kela-korvausten korotusten perumista. Sen mukaan korotetut Kela-korvaukset eivät ole lyhentäneet hoitojonoja, vaan ohjannut julkista rahaa terveysyritysten taskuihin.
Vihreät palauttaisi ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden
Vihreiden vaihtoehtobudjetista löytyy myös työmarkkinoihin liittyvä ajankohtainen esitys. Puolue palauttaisi työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden.
Vihreät ei erikseen perustele asiaa vaihtoehtobudjetissaan, mutta se laskee muutoksen heikentävän julkista taloutta 123 miljoonalla eurolla.
Samaan aikaan puolue peruisi hallituksen veronalennuksen suurituloisimmilta suomalaisilta. Puolue kuitenkin tekisi hallitusta suuremmat veronalennukset pieni- ja keskituloisille.
Viimeksi mainitut ansiotuloveromuutokset parantavat julkista taloutta puolueen laskelmien mukaan yhteensä 203 miljoonaa euroa enemmän kuin hallituksen esitys.
Haittaverojen korotuksissa korostuvat bensaveron lisäksi kaivosveron korotus, kaivosjätteen verotus, pakkausvero, alkoholiveron korotus ja ”krääsäveron asettaminen”. Haittaverojen korotuksella puolue pyrkii suitsimaan ympäristölle ja terveydelle haitallista toimintaa.
Puolue lakkauttaisi myös energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämisen tuen.
Vihreät puuttuisi turpeen tukeen
Vihreät kritisoi vaihtoehtobudjetissaan Orpon hallitusta, joka on puolueen mielestä unohtanut ilmastotoimet tyystin. Vihreiden mukaan Suomi voi kuitenkin yhä päästä hiilineutraaliustavoitteeseen vuoteen 2035 mennessä.
Puolue lisäisi luonnonsuojelun rahoitusta 250 miljoonalla eurolla, laskisi Metsähallituksen tuottotavoitetta yli 50 miljoonalla eurolla ja tukisi turvemaiden vettämistä lähes yhtä suurella summalla.
Samalla puolue poistaisi polttoturpeen alennetun verokannan, teollisen mittakaavan puunpolton verotuen ja puolittaisi työkoneiden polttoaineiden alennetun verotuen.
Puolue laskeekin, että se käyttäisi luonnonsuojeluun 307 miljoonaa euroa enemmän kuin Orpon hallitus vuonna 2026.