Nato

Nato varautuu droonien sotaan itärajallaan

Nato-maat hankkivat etä- ja itseohjautuvia aseita itärajalle. Uusi torjuntadrooni voi pian turvata myös Suomea.

Kuvat ja videot:Mårten Lampén
Tekstin editointi:Laura Tolonen

Nowa Dęba, Puola Syyskuun 9. päivänä Naton itäreunan ilmapuolustus heräsi venäläisiin drooneihin, joita tuli rajan yli Puolaan.

Puolalaisten mukaan niitä oli 23. Osa lennokeista ehti lentää Puolan päällä satoja kilometrejä.

Tapaus säikäytti. Eikö Nato pysty suojaamaan aluettaan edes pariltakymmeneltä droonilta?

Entä jos niitä tulisi satoja?

– Onneksi emme ole nyt tilanteessa, jossa rajan yli tulee satoja drooneja, vaan meillä on aikaa rakentaa torjuntakykyä, sanoo Curtis W. King.

King on Yhdysvaltojen 10. armeijan ilma- ja ohjuspuolustuksen komentaja.

Hän sanoo, ettei pari vuotta sitten olisi uskonut, että yhdessä vuorokaudessa sodassa voisi joutua torjumaan 800:aa droonia. Niin on kuitenkin tapahtunut Ukrainassa.

Drooni avolava-auton lavalla.
Harjoitusalue Puolan kaakkoisosassa toimii droonien pudottamisen harjoittelukenttänä. Torjuntadrooni laukaistaan ilman auton lavalta. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Nato pystyy torjumaan lennokkeja, kuten se Puolassakin teki syyskuussa. Hollantilaiset F-35-hävittäjät ampuivat kriittisiin kohteisiin matkalla olleet tai vaaralliset droonit, muiden annettiin pudota omia aikojaan.

F-35-hävittäjän lennättäminen maksaa Yhdysvaltain hallinnon tilastojen mukaan 60 000–80 000 dollaria lentotunnilta. Nyt ilmassa oleva lennokki maksaa alle 15 000 euroa.

 Komentaja, prikaatikenraali Curtis W. King nauraa maastokuvioinen sotilas-asu päällään.
Yhdysvaltalainen prikaatikenraali Curtis W. King on Puolassa esittelemässä muille Nato-maille, kuinka Yhdysvallat, Puola ja Romania pudottavat drooneja kustannustehokkaasti. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Puola ja Romania ovat ostaneet Yhdysvalloista Merops-torjuntadroonijärjestelmän, jota myös Ukraina käyttää.

Ukraina on amerikkalaisten mukaan tuhonnut sillä 40 prosenttia niistä Shahed-drooneista, jotka se on onnistunut pudottamaan. Todellista torjuntaprosenttia amerikkalaisilla ei ole kertoa.

Valtavalla Nowa Dęban ampuma-alueella kuuluu ärsyttävä ulina. Surveyor-lennokki kiitää kahtasataa ylitsemme, tekee nopeita käännöksiä ja katoaa korkealle.

Pudotettava kohde, Venäjän käyttämää Shahedia muistuttava hidas lennokki lähestyy.

Itäeurooppalaiset sotilaat ovat saaneet amerikkalaisilta parin viikon koulutuksen järjestelmään. Se on lyhyt aika.

Maan pinnalla on pienikokoinen liikuteltava tutka. Torjuntadrooni on laukaistu ilmaan pick-upin lavalta. Järjestelmän aivot on pakattu pakettiautoon.

Halvat ja kekseliäät systeemit muistuttavat terroristienkin käyttämiä sodankäynnin tapoja.

Kersantti Hiner maastokuvioinen sotilas-asu päällään ja musta pipo.

Droonia lentää kersantti Riley Hiner.

Hän ohjaa droonia Xbox-ohjaimella, seuraa droonin välittämää kuvaa näytöltä ja käyttää aseenhallintajärjestelmää.

Drooni asetettuna jalustoille muovilaatikon päälle.
Drooni asetettuna jalustoille muovilaatikon päälle.

Surveyor-droonin huippunopeus on 280 kilometriä tunnissa.

Lennokki mahtuu kainaloon. Keulan luukku on teipattu kiinni. Sen alla on havaintoja kerääviä sensoreita.

Ohjaamisen Hiner sanoo olevan helppoa. Laukaisusta kohteen pudottamiseen kuluu yleensä 3–12 minuuttia.

Drooniin saa kiinni taistelukärjen. Lennokki tuhoaa kohteensa joko lentämällä päin tai räjäyttämällä panoksen droonin tuntumassa. Tässä esityksessä taistelukärkeä ei käytetä.

Euroopan johtajat alkoivat Puolan ilmatilaloukkausten jälkeen puhua droonimuurista, joka suojaisi Eurooppaa.

Puola osti järjestelmän tukkimaan reikiä ilmapuolustuksestaan. Tämä voi olla niin sanotun droonimuurin osa.

– Tämä ei ole todellinen muuri vaan ajattelutapa rajan suojaamiseksi, Puolan asevoimien pääesikunnan varapäällikkö Stanisław Czosnek sanoo.

Puola sijoittaa Euroopassa eniten rahaa puolustukseensa, nyt 4,2 prosenttia bruttokansantuotteestaan ja ensi vuonna vielä enemmän.

 Puolan asevoimien kenraaliluutnantti Stanisław Czosnek.
Kenraaliluutnantti Stanisław Czosnek sanoo Puolan varautuvan Venäjän hybridi-iskuihin. Merops-järjestelmä hankittiin, koska sen on nähty toimivan Ukrainan taisteluissa. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Itäreunan puolustusta ja pelotetta vahvistetaan jo nyt kiireesti. Yhdysvallat toi kesällä julkisuuteen ajatuksen puolustus- ja pelotelinjasta, Eastern Flank Deterrence Line.

Se tarkoittaa ase- ja havainnointijärjestelmiä, jotka ymmärtävät toisiaan ja torjuvat uhkia osin itseohjautuvasti. Ja järjestelmiä tarvitaan paljon.

Se tarkoittaa myös paljon uutta teknologiaa, ja melkein kaikessa toistuu sana ”halpa”.

– Meillä ei ole varaa menettää 10 miljoonan dollarin tutkaa joka kerta. Tarvitsemme halvempia tutkia, komentaja King sanoo.

Myös Suomen maavoimat puhuu pelotelinjasta, ja vastaavia järjestelmiä testataan ja käytetään meilläkin.

Ylen tietojen mukaan myös Suomi on kiinnostunut Merops-järjestelmästä. Puolustusvoimat ei halua vielä sanoa asiasta sen enempää.

Yhdysvaltalaiset sotilaat tuntevat Suomen kerroksellisen ilmapuolustuksen. He kutsuvat sitä nimellä sky fortress, ilmalinnoitus.

Kaksi maastopukuihin pukeutunutta miestä median edessä.
Kaksi maastopukuihin pukeutunutta miestä median edessä.

Erilaisia droonin torjujia myydään ja ostetaan nyt kiivaasti. Yhdysvallat ja Nato ovat saaneet näytöstä seuraamaan upseereita lähes kaikista Nato-maista.

Paikalle on kutsuttu myös kansainväliset uutistoimistot, yhdysvaltalaista lehdistöä ja muutamia tv-yhtiöitä. Suomesta kutsun sai Yle.

Kaikki ei aina suju näytöstyyliin.

Pitkään aikaan ei tapahdu mitään. Selviää, että niin sanottu vihollisdrooni on pudonnut vahingossa. Kun uusi kohde on saatu ilmaan, Surveyor lukitsee sen maalikseen, mutta lentää toistuvasti ohi.

Harjoituksessa lennokki tulee maahan laskuvarjolla, jolloin sitä voidaan käyttää uudelleen.

Puola on harjoitellut droonintorjuntaa ampuma-alueella, joka on enimmäkseen avointa ruohokenttää. Aluetta riittää kymmeniä kilometrejä.

Nato toivoo voivansa säästää siinä missä voi säästää, kuten mahdollisessa droonisodankäynnissä, jotta kalliit aseet kuten ohjukset säästyvät vaativampaan ilmatorjuntaan.

Sodankäynnin muuttuminen itseohjautuvien järjestelmien sodaksi voi säästää myös sotilaiden henkiä.

 Chris Gent, varaesikuntapäällikkö, prikaatikenraali , Naton maavoimaesikunta.
Naton maavoimaesikunta ja Yhdysvallat haluavat Euroopan hankkivan itäreunalle uutta teknologiaa ja tekoälyä käyttäviä järjestelmiä. Vaikeinta on saada järjestelmät toimimaan yhteen, sanoo prikaatikenraali Chris Gent. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Tulevaisuuden järjestelmistä yritetään kehittää miehittämättömiä, autonomisempia, kestävämpiä, monenlaisissa oloissa toimivia ja halpoja, sanoo Naton maavoimaesikunnan varapäällikkö Chris Gent.

– Menemme kohti miehittämättömien järjestelmien tilaa.

Voi olla, että Naton itärajalla on joskus niin sanottu killzone, tappovyöhyke, jossa mahdollisen kriisin aikana autonomiset järjestelmät taistelevat keskenään.

Ennen sitä tuntuu olevan vielä jonkin verran hankintoja ja harjoiteltavaa.

Sotilaat pystyttävät tutkaa.
Kuva suuresta näytöstä ulkona, jossa näkyy lennokki.
Sotilas seisoo kauko-ohjaimen kanssa avolava-auton vieressä.
Sotilaita avolava-auton lavalla.

Kansainvälinen mediatilaisuus on ohi. Parkkipaikka, jonne toimittajat on aamulla tarkastusten jälkeen tuotu autosaattueessa, on tyhjentynyt. Me olemme jääneet puolalaisen ampuma-alueen laidalle.

Ajelemme pitkin tukikohdan teitä muistellen reittiä ulos. Näemme suuren määrän Yhdysvaltain armeijan ajoneuvoja. Puolassa on noin kymmenentuhatta yhdysvaltalaista sotilasta.

Näemme myös hehtaareittain uusia kalustosuojia ja tulevien rakennusten perustuksia. Tukikohdassa harjoittelevat muutkin kuin puolalaiset ja amerikkalaiset.

Saavumme Nato-langoin eristetylle portille. Se näyttää johtavan tykistöprikaatiin. Pelkkää puolaa puhuva ystävällinen sotilaspoliisi avaa meille portin varuskuntaan ja kehottaa ajamaan prikaatin läpi.

Seuraavan portin jälkeen avautuu Nowa Dęban kylä.