Virolahden Klamilassa asuvan viljelijän Reiska Järvenkylän pelloilla lilluu vesi. Noin kymmenen prosenttia viljelijän pelloista on veden alla.
Viime sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Virolahdella satoi historiallisen paljon vettä, kun marraskuun vuorokausisade-ennätys rikkoutui.
– Keväällä nähdään, onko vedestä ollut haittaa. Yleensä ne valuvat pois pikkuhiljaa, sanoo Järvenkylä.
Hän toivoo, ettei pakkanen vielä saapuisi. Veden jäätyminen pellolle voi tuhota kasveja.
Tilan peltotyöt oli onneksi tehty ajoissa valmiiksi ennen kuin sade alkoi.
– Jos kynnöt olisivat jääneet myöhään, ne olisivat jääneet tekemättä, sillä pellolla on nyt liikaa vettä, hän sanoo.
Pro Agrian kasvintuotannon asiantuntija Asko Laapas sanoo, että tulviminen on haitaksi syysviljalle, nurmikasveille ja talvehtiville kasveille, kuten esimerkiksi kuminalle. Runsas vesi voi tukehduttaa kasveja.
Laapas toivoo myös, ettei sää ala vaihdella pakkasen ja leudon sään välillä. Se voi repiä kasvien juuria ja vahingoittaa niitä. Silti peli ei ole vielä menetetty edes Virolahden runsassateisella alueella.
– Kasvit voivat yllättää kestävyydellään, Laapas sanoo.
Viljelijöiden toiveena on tasainen, normaali talvi. Kaikenlaiset poikkeukselliset säät ovat kasveille hankalia.
Moni viljelee useampaa kasvilajia juuri siksi, että se turvaa satoa. Ellei yksi kasvilaji menesty, toinen pärjää. Näin kävi Reiska Järvenkylälle viime kesänä.
– Sateinen kesä tuhosi silloin herneen, mutta heinäkasvit pitivät runsaasta vedestä, hän kertoo.
Tilalla kasvaa heinää, eri viljalajeja, hernettä ja maissia. Suuri osa Järvenkylän sadosta menee tilan oman lypsykarjan rehuksi.
Järvenkylän mukaan talvi saa tulla, kunhan vesi ensin poistuu pellolta. Pakkasen jälkeen voi saapua lumi, joka suojaa kasvustoja lumen alla.