Tavoite on selvä: hallitus haluaisi, että puolet nuorista aikuisista olisi korkeakoulutettuja vuoteen 2030 mennessä. Nyt nuorista aikuisista korkeakoulutettuja on 39,1 prosenttia.
Kaikki hakijat eivät kuitenkaan saa haluamaansa opiskelupaikkaa. Opintojen aloittaminen viivästyy yhdellä ellei useammalla vuodella.
Nyt hallitus esittää, että ensi vuonna ilman opiskelupaikkaa jääneet nuoret saisivat opintosetelin avoimiin korkeakouluopintoihin. Opintosetelillä voisi opiskella maksutta 30 opintopisteen edestä haluamiaan opintoja avoimessa ammattikorkeakoulussa tai avoimessa yliopistossa. Nämä opinnot voisi opiskelupaikan saatua sisällyttää myös tutkintoon.
Opintosetelin avulla korkeakouluun voisi hakeutua myös avoimen väylän kautta.
Vuonna 2023 ylioppilaaksi kirjoitti vajaat 35 000 nuorta, ja noin 20 000 heistä jäi ilman opiskelupaikkaa.
Samaan aikaan monella opinnot aloittavalla on jo toinen opiskelupaikka tai tutkinto takataskussaan. Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitien (kok.) mukaan näin on joka neljännellä.
– Koulutus on kasaantunut yhä enemmän. Opintoseteli avaa ovia mahdollisimman monelle nuorelle korkeakoulutukseen ilman pääsykokeita.
Tavoitteena on Talvitien mukaan, että mahdollisimman moni toisen asteen päättävä nuori saisi jo tulevana keväänä tiedon opintosetelistä. Jos hän jäisi ilman opiskelupaikkaa, tulevalle vuodelle voisi suunnitella avoimen opintoja.
Opintoseteli on osa vuoden 2026 täydentävää talousarvioesitystä. Opintoseteliin ehdotetaan 18,6 miljoonaa euroa vuodelle 2026 ja yhteensä noin 56 miljoonaa euroa vuosille 2026–2028.
Kokeilun on tarkoitus olla kolmivuotinen. Opintosetelin lisäksi hallitus esittää rahoitusta noin 800 uuteen aloituspaikkaan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa.
Opiskelupaikat olisivat talouskasvua tukeville aloille, kuten kehysriihessä linjattiin, Talvitie sanoo.
– Esillä ovat olleet työ- ja elinkeinoministeriön kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta murrosteknologiat kuten kvantti- ja tekoälyteknologiat, ydin- ja energiateknologiat sekä luovat alat.
Opiskelupaikkojen lisäykseen ja opintoseteliin päätettiin satsata keväällä noin 100 miljoonan euron edestä.
Samaan aikaan korkeakouluilta leikataan
Lisätalousarvioesityksessä hallitus on kuitenkin ehdottanut myös korkeakouluilta leikkaamista.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitukseen ehdotetaan 2,9 miljoonan euron säästöjä, jo keväällä päätettyjen leikkausten päälle. Säästöt kohdentuisivat vuodelle 2026.
Keväällä hallitus päätti korkeakoulujen perusrahoituksen yli 60 miljoonan euron leikkauksista tulevina vuosina.
Korkeakoulujen perusrahoitusta leikataan kevään kehysriihipäätösten mukaan seuraavasti: 30 miljoonalla eurolla vuonna 2026, 20 miljoonalla eurolla vuonna 2027 ja 15 miljoonalla eurolla vuodesta 2028 alkaen.
Nyt esitetty 2,9 miljoonan euron leikkaus korvaa elokuva-alaan kohdistuvat aiemmin päätetyt säästöt.
Täydentävässä talousarvioesityksessä hallitus esitti, että muun muassa elokuva-alan tuotantotukeen kohdentunut 7,8 miljoonan euron yritystukisäästö perutaan ja kohdennetaan pääosin uudelleen.
Elokuva-alan tuotantotuki on osa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa.