Hanasaaren suljettu hiilivoimalaitos seisoo paikallaan jykevänä, ei rikkoen vaan täydentäen Helsingin Sörnäisten maiseman. Tähän maisemaan on kuulunut voimalaitoksia jo vuodesta 1909.
Hanasaaren rakentaminen on Helsingin seuraava jättihanke. Suunnitelmassa on kaksi vaihetta: alueen väliaikainen avaaminen ensi kesänä sekä 2030-luvulla alkava rakentaminen.
Aidattu teollisuusalue ei muutu osaksi elävää kaupunkia, tuhansien ihmisten kotipaikaksi, elleivät kaupunkilaiset pääse ottamaan sitä omakseen.
Siksi Helsinki avaa Hanasaaren portit ensi vuonna. Tavoitteena on juhlistaa alueen avajaisia Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta.
Hanasaari on ensimmäinen pormestari Daniel Sazonovin (kok.) vetämä uusi, iso kaupunkikehityshanke Helsingissä.
Voimalaitoksen tontille rakennetaan vuoden 2026 alkupuolella skeittipaikka, kahvila, vessat sekä kulkureittejä pyöräilijöille ja kävelijöille. Osa kulkureiteistä valaistaan, ja alueelle vedetään myös sähköjä. Sen jälkeen Hanasaaressa voidaan järjestää ulkoilmatapahtumia, esimerkiksi elokuvanäytöksiä.
– Vaikka en olisikaan pormestari, niin ryntäisin tänne heti katsomaan, mitä täällä on, Sazonov sanoo.
Helsinki avaa myös voimalan kiinteistöjä kaupunkilaisten käyttöön.
Väliaikainen käyttö jatkuu joitain vuosia. Mitä kaupunki lopulta haluaa Hanasaareen ja onnistuu saamaan, selviää tulevina vuosina. Se ratkeaa kansainvälisessä aluesuunnittelu- ja arkkitehtuurikilpailussa, joka käynnistyy ensi vuonna.
Viimeinen teollisuustontti kantakaupungissa
Hanasaari on erityinen, koska se on yksi viimeisiä teollisuuden käytössä olleita tontteja kantakaupungissa. Ydinkeskustaan on matkaa kaksi kilometriä.
Suurin mielenkiinto liittyy entisen voimalaitoksen tulevaisuuden käyttötarkoitukseen. Sazonov ei haluaisi ottaa siihen kantaa, koska se saattaisi rajoittaa kilpailuun lähetettäviä ideoita.
– Toivoisin, että siellä olisi jotain, mihin kytkeytyy kaupungin omaa toimintaa ja tekemistä. Se voi tarkoittaa yritystoimintaa, akateemisia instituutioita tai kulttuuria, hän sanoo.
Vasta paikan päällä käynti auttaa ymmärtämään alueen sijainnin, mittakaavan ja luonteen.
Hanasaaressa riittää avaruutta, kun vuosikymmeniä paikkaa hallinnut hiilikasa on poissa. Tontilla on kokoa 16 hehtaaria.
Yksistään voimalarakennuksessa on tilavuutta lähes 400 000 kuutiometriä eli sinne mahtuisi 3,5 Eduskuntataloa. Savupiipun kärki huitelee 150 metrin korkeudessa merenpinnasta.
Hanasaari ja sen käytöstä poistettu hiilivoimala on symbolinen paikka. Kivihiiltä murskaavan ja polttavan laitoksen jyrinä hiljeni keväällä 2023. Helsinki siirtyi hiilettömään aikaan viime huhtikuussa, kun myös Salmisaaren voimala päästi ilmaan viimeisen savukiehkuran.
– Se, että tänne saataisiin kestävä ja hieno uusi kaupunginosa, sulkisi kaaren, Sazonov sanoo.
Helsinki ei halua tehdä Hanasaareen uutta Kalasatamaa vaan jotain erityistä.
– Kun kunnianhimon taso nostetaan riittävän korkealle, tästä tulee todella hieno, Sazonov sanoo.
Löytyykö koko Euroopasta mitään vastaavaa? Pormestari näyttää kännykästään kuvia Lontoon Battersean entisestä hiilivoimalaitoksesta. Art deco -tyylinen rakennus on Euroopan suurin tiilirakennelma.
Laitoksen seinien sisällä on nykyään 150 kauppaa, baaria, ravintolaa, kulttuurikeskusta ja muuta ajanvietepaikkaa sekä asumista. Ihmiset saapuvat Batterseaan samannimisen metroaseman kautta.
Hanasaari ei valmistuessaan yllä ihan vastaavaan loistokkuuteen ja kokoluokkaan. On silti huomionarvoista, että vertailukohta Helsingin suunnitelmille on maailman huippua.
Arkkitehtuurikilpailun lopputuloksesta voi ennustaa sen, että pienikokoisilla rakennuksilla kisassa ei pärjää. Hanasaaren eteläpuolella avautuu merenselkä ja ympärillä kohoavat energialaitoksen lisäksi Kalasatama, Merihaka ja Sörnäisten rantatien korkeat talorivistöt.
Tulevaisuuden Hanasaaren täytyy pystyä ottamaan oma paikkansa tässä maisemassa.