Helsinki ei ehdi purkaa ikäihmisten laitoshoitoa vanhuspalvelulain edellyttämään määräaikaan mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan tilanne on huonompi kuin muualla maassa.
STM:n mukaan suurin osa hyvinvointialueista on jo lakkauttanut iäkkäiden sosiaalihuollon pitkäaikaisen laitoshoidon. Helsinki on yksi niistä harvoista alueista, joilla lain määräaikaan ei olla pääsemässä.
Yksi syy viivästymiseen oli Nurmeen mukaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara) ikääntyneiden palveluasuntorakentamiseen tarkoitetun tuen loppuminen. Rahoitusmallit ja tila-ohjelmat oli johtajan mukaan mietittävä uusiksi.
– Jäimme vähän lähtötelineisiin ARA-päätöksen jälkeen.
Helsingissä on tällä hetkellä yhä noin 900 ikäihmistä laitoshoidossa. Asuminen laitoshoidossa on sairaalamaista.
Lain mukaan laitoshoito pitäisi lakkauttaa vuoden 2027 loppuun mennessä, mutta Helsingin keskeiset korvaavat rakennushankkeet valmistuvat vasta tämän jälkeen.
– Täysimääräisesti ei pystytä purkamaan laitoshoitoa määräaikaan mennessä, Helsingin kaupungin sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen johtaja Pia Nurme myöntää.
Syynä tähän on, että Helsingissä on yhteensä noin 5 000 ympärivuorokautisen hoidon paikkaa sekä omana että ostopalveluna. Näistä noin 900 on laitoshoitopaikkoja, jotka pitäisi muuttaa palveluasumiseksi. Laitoshoidon asumisolosuhteet voivat olla huomattavasti huonommat kuin ympärivuorokautisessa palveluasumisessa.
Laitoshoidossa asuminen on sairaalamaista ja asukkaiden yksityisyys voi kärsiä. Yhdessä huoneessa voi olla 2–4 asukasta ja asukkailla on yhteiskäyttöiset kylpyhuoneet ja vessat. Palveluasuminen on kodinomaisempaa, ja jokaisella asukkaalla on oma huone ja wc.
– Elämän viimeisinä vuosina kenenkään ei kuuluisi asua sairaalamaisessa ympäristössä, toteaa Nurme.
Rakennushankkeet ovat viivästyneet
Ikääntyneiden laitospaikoista noin 600 sijaitsee Kivelän, Kustaankartanon ja Koskelan seniorikeskuksissa. Helsingin Seniorisäätiön yksikössä on 300 laitospaikkaa.
Helsinki on jäänyt jälkeen laitoshoidon purkamisessa, koska korvaavien tilojen rakentaminen on viivästynyt. Erityisesti keskustan seniorikeskuksen suunnittelu on venynyt.
– Helsinkiin on viimeiset kymmenen vuotta suunniteltu keskustaan uutta seniorikeskusta. Sille on osoitettu eri puolilta Helsingin keskustaa tonttia. Eri syistä tontti on aina vaihtunut tai siirtynyt, Nurme sanoo.
Helsingin talousarvioehdotukseen vuodelle 2026 on kirjattu, että keskustan seniorikeskuksen samoin kuin Vuosaaren seniorikeskuksen rakentamista vauhditetaan. Vuosaaren seniorikeskus olisi kokonaan uusi yksikkö alueelle, jossa asuu noin 40 000 ihmistä.
– Vuosaari on iso asuinalue. Siellä ei käytännössä ole mitään ympärivuorokautista palveluasumista, Nurme kertoo.
Nämä uudet seniorikeskukset ympärivuorokautisen asumisen osastoineen valmistuvat kuitenkin vasta vuoden 2030-tienoilla.
Yhteisöllistä asumista on tarjolla vähän
Kaupunki on tuoreessa palvelustrategiaesityksessään luvannut kehittää yhteisöllistä asumista. Yhteisöllisessä asumisessa ikäihmiset asuvat omissa asunnoissaan, mutta heillä on yhteisiä tiloja ja kevyempiä palveluita.
Helsingissä on runsaasti tarjolla yksityisten yritysten tarjoamaa yhteisöllistä asumista ikääntyneille. Paikkoja on arviolta noin 500. Tähän asti Helsingin kaupunki on tarjonnut yhteisöllistä asumista vain vähän. Tulevinakin vuosina asiassa edetään varovaisesti.
– Olemme olleet aika varovaisia tämän palvelumuodon laajentamisessa. Yhteisöllisessä asumisessa asuvien joukko on melko rajattu. Asiakkaalle vuokrasta ja palveluista tulee aika iso kulukuorma, Nurme muistuttaa.
Maunulaan valmistuu kaupungin rakennuttama 50-asunnon yksikkö vuonna 2027. Lisäksi Töölön palvelutalon sisällä muutetaan vajaa 30 paikkaa yhteisölliseksi asumiseksi.
Nurmeen mukaan tarkoitus on selvittää kenelle yhteisöllinen asuminen parhaiten soveltuu ja kuinka kauan asukkaat pystyvät asumaan yhteisöllisessä asumisessa ennen raskaampaan, ympärivuorokautiseen asumispalveluun siirtymistä.
Tulevaisuudessa ympärivuorokautista palveluasumista on vähemmän
Helsingissä on tällä hetkellä noin 5 000 ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkaa, joista puolet on kaupungin omaa tuotantoa ja puolet ostopalvelua. Tähän asti väestön ikääntyminen on tarkoittanut noin sadan uuden paikan tarvetta vuosittain.
Nurmeen mukaan tulevaisuudessa hoitopaikkojen määrä ei voi enää kasvaa samaan tahtiin. Sen sijaan kaupunki joutuu muuttamaan koko palvelurakennettaan.
– Kevennämme palvelurakennetta. Se tarkoittaa sitä, että yhteisöllinen asuminen löytää varmaan tarkemmin oman paikkansa tässä palvelujärjestelmässä, mutta myös kotiin vietäviä palveluita ja kotikuntoutusta pitää lisätä.
Vanhuspalvelulain toteutumista valvoo viime kädessä Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Viivästyksestä Valvontaviranomaisilla on käytettävissään järeitäkin keinoja, jos viranomaiset arvioivat, että asiakkaiden turvallisuus palveluissa vaarantuu. Näitä ovat esimerkiksi uhkasakko tai toiminnan keskeyttäminen.
Nurme ei osaa arvioida vielä mitä seuraamuksia määräajan ylittämisestä seuraa.
– Minusta ehkä keskeistä tässä kuitenkin on se, että meillä on suunnitelma ja aikataulu, mihin mennessä tämä tapahtuu.