Dán vahkus leamaš Oulus sámegiela, girjjálašvuođa ja kultuvrra symposium. Symposium dárkkuha akademalaš konferánssa, mas fága áššedovdit ságastallet ja ovdanbuktet dutkamušaid dihto fágas.
Sámesymposiuma lágidit ovttas Sámi Giellagáldu, Oulu universitehta Giellagas-instituhtta, Oulu 2026 kulturoaivegávpotfidnu sihke sámegiela ja kultuvrra studeanttaid searvi Gieku.
– Sámi Giellagáldui lea dehálaš čalmmustahttit buot Davviriikkin hállon sámegielaid ja daidda guoskevaš giellagáhtten- ja normerenbarggu hástalusaid. Symposiuma lágideapmi leage oassi ON eamiálbmotgielaid logijagi Norgga álbmotlaš doaibmaplána ollašuhttima, muitala Giellagáldu hoavda Mika Saijets.
Sámisymposiumiid leat lágidan jagi 1993 rájes ja daid ulbmilin lea álggu rájes leamaš čohkket oktii sámegiela ja kultuvrra studeanttaid, muitala Giellagas-instituhta hoavda Sigga-Marja Magga.
– Dat lea viidon jagiid mielde ja dás leat mielde eanáš gielladutkit, geat dutket sámegiela ja girjjálašvuođa. Dat lea juohke nuppi jagi ja dál dat lea dáppe Oulus.
Symposiumas lea ođđasamos diehtu dutkanmáilmmis
Prográmmas leat 30 ovdanbuktima iešguđet fáttáin. Váldosáhkavuoruid dollet universitehtalektor Krister Stoor Upmi universitehtas, emeritusprofessor Nils Øivind Helander, professor Ante Aikio Oulu universitehtas sihke veahkkeprofessor Lill-Tove Fredriksen UiT Norgga arktalaš universitehtas.
Sigga-Marja Magga mielas lea dehálaš čoahkkanit oktii ja gullat mii dutkanmáilmmis dáhpáhuvvá justa dál.
– Dáppe oažžu ođđasamos dutkandieđu ja mii beassat guldalit oalle máŋga sámegiela. Visot ovdanbuktimat leat sámegillii. Mis ii leat dulkon, muhto mii guldalit, ipmirdit ja oahppat.
Magga muitala, ahte symposiumaid leat almmuhan sullii 80 oasseváldi. Sii leat boahtán Norgga, Suoma ja Ruoŧa sierra universitehtain.
Oasseváldiid mielas miellagiddevaš
Ruska Haavisto ja Jasmina Schreck leigga boahtán čuovvut sámisymposiuma. Soai hállaba guktotge anárašgiela.
Haavisto bargá Oulu universitehtas prošeaktahoavdan. Son bođii symposiumii, go hálidii guldalit sáhkavuoruid sámegiela birra.
– Leamaš hirbmat miellagiddevaš, lean liikon leat dáppe gal, dadjá Haavisto.
Jasmine Schreck bargá fas Anarâškielâ searvvis ja son čállá Anarâš aavisii.
– Mun lean dáppe go dáppe leat olu oahpes olbmot ja lea somá háleštit singuin.
Symposiumas lea dieđálaš sisdoalu lassin maid kultuvrra oidnosis. Eahketprogámman leat leamaš sápmelaš tapaseahket, filbmačájáhusat ja musihkka.
