Tavaroiden jakaminen on Suomessa uusi, mutta yleistyvä asia – Onni-koira sai pesun paikassa, jotka ovat tulevaisuutta

Saippuatassu on ensimmäinen lemmikkien itsepalvelu­pesula pienemmässä kaupungissa. Koiran peseminen on ergonomisempaa kuin kotona, ja yhteisten välineiden käyttö on ekologisempaa.

Onni-koira kävi ensimmäisellä pesureissulla lemmikkien itsepalvelupesulassa Riihimäellä. Paksun turkin pesu ja kuivaus on melkoinen urakka. Videon kuvaus: Ville Välimäki / Yle. Videon editointi: Dani Branthin / Yle.

Siistissä liiketilassa tuoksahtaa märkä koira. Tuoksun tietää jokainen koiranomistaja. Nyt samojedinkoira Onnin kotia eivät kastele pesun jälkeiset veden ravistelut ja raivoisa mattoralli, kun eläin hinkkaa turkkiaan mattoihin.

Seurasimme Onnin iltapäivää Kanta-Hämeen ensimmäisessä lemmikkien itsepalvelupesulassa. Vastaavanlaiset yhteiskäytössä olevat tilat ovat asiantuntijan mukaan tulevaisuutta.

Suomalaisten lemmikkeihin laittama rahamäärä kasvaa vuosi vuodelta. Nykyään se on yhteensä reilut miljardi euroa vuodessa.

Tästä hiukan vajaa puolet käytetään eläinlääkärikuluihin ja muihin lemmikkieläinpalveluihin.

Grafiikan summaan on laskettu eläinlääkintäpalvelut ja lemmikkieläinpalvelut. Tilastokeskuksen mukaan suurin osa rahoista menee eläinlääkintäpalveluihin.

Esimerkiksi koirille onkin tarjolla yhä enemmän erilaisia palveluja.

Riihimäellä avattiin toimituksen tietojen mukaan ensimmäinen pienemmässä kaupungissa oleva lemmikkien itsepalvelupesula, jonka toiminta perustuu ainoastaan lemmikin pesuun. Saippuatassusta voi maksua vastaan varata ajan oman koiran tai vaikkapa kissan pesuun.

Muutamissa lemmikkitarvikeliikkeissä eri puolilla Suomea on trimmaamo, jonka yhteydessä on mahdollisuus oman koiran pesuun. Tällainen löytyy esimerkiksi Kemistä.

Vaalea, nuori nainen, jolla on tatuointeja pesee pesualtaassa istuvaa märkää, valkoista samojedinkoiraa.
Itsepalvelupesulassa ei omistajan tarvitse könytä kylpyhuoneessa lattian rajassa. Riihimäkeläinen Jenna Kekki pesee samojedinkoiraansa Onnia. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Saippuatassun yrittäjä Hanna Kaukoranta kyllästyi paksuturkkisen koiransa pesemiseen kodin kylpyhuoneessa.

– Vaikka itsellä on tilava kylppäri, on ergonomia aika hirveä. Koiraa pestessä kärsii selkä, polvet sekä niska ja kädet. Se on kotona aina vähän sellainen pakkopulla.

Sopiva tila lemmikkien itsepalvelupesulalle löytyi Riihimäen keskustasta.

Riihimäkeläinen Jenna Kekki totuttaa reilun vuoden ikäistä Onnia ensin namien avulla ramppiin, jota pitkin koira kävelee pesualtaaseen.

Pian Onni uskaltaa hiipiä ramppia ylös ja suihkuttaminen alkaa.

Metallisessa pesualtaassa istuu märkä, valkoinen samojedinkoira, jota omistaja suihkuttaa.
Vaalea, nuori nainen, jolla on ponihäntä ja tatuointeja pesee pesualtaassa istuvaa märkää, valkoista samojedinkoiraa.
Vaalea, nuori nainen, jolla on ponihäntä ja tatuointeja pesee pesualtaassa istuvaa märkää, valkoista samojedinkoiraa.
Valkoisia koirankarvoja metallisessa pesualtaassa, jonka pohjalla on musta kumimatto.

Jenna Kekki kertoo videolla, että hän pesi toisen koiransa edellisenä päivänä kotona kylpyhuoneessa.

– Kyllä selkä taas kiitteli, kun kyyristelin ensin melkein tunnin pestessä ja sitten tunnin pari kuivatessa.

Nuori Onni on ensimmäistä kertaa pesureissulla kodin ulkopuolella. Omistaja Jenna Kekki kertoo, että suorassa seisten useita tunteja kestävä koiran pesu ja kuivaus tuntuu helpommalta.

Yhteiskäytössä olevat välineet ja tilat ovat tulevaisuutta

Lemmikkien itsepalvelupesula on esimerkki kiertotaloudesta, jonka tavoitteena on vähentää ylikulutusta. Pesulassa on tarvittavat välineet koiran pesuun ja trimmaukseen.

– Jokaisen ei tarvitse ostaa omia välineitä kotiin. On luonnolle tosi hyvä, että useat ihmiset pääsevät tänne käyttämään samoja tarvikkeita, sanoo Hanna Kaukoranta.

Yhteiskäytössä olevia tiloja on jo esimerkiksi harrastusvälineiden huoltoon jonkin verran isommista kaupungeista.

On itsepalveluhalleja, joissa voi itse pestä auton ja polkupyöräharrastajilla on yhteisiä pajoja, joissa pyörän voi huoltaa.

Saippuatassu on harrastus ekonomi Hanna Kaukorannalle, joka työskentelee asiakkuuspäällikkönä isossa ohjelmistotalossa. Hän uskoo, että koirien itsepalvelupesula pärjää Riihimäellä. Videon kuvaus: Ville Välimäki / Yle. Videon editointi: Dani Branthin / Yle.

Jakamistalous on Suomessa vielä verrattain uusi asia, mutta meilläkin se kehittyy nopeasti, kertoo tuotantotalouden professori Leena Aarikka-Stenroos Tampereen yliopistosta.

Kyse on jakamisesta ja kiertotalouden mukaisesta perusperiaatteesta, jossa vähemmillä materiaalisilla resursseilla saadaan enemmän arvoa ja hyötyä.

– Kaikenlainen jakamistalous kehittyy parhaillaan kestävyyden ja myös tehokkuuden vuoksi kuluttajakaupassa, teollisuudessa ja yritysten välisillä markkinoilla.

Koiran trimmaus- ja hoitopöytä. Etualalla musta, metallinen korivaunu, jossa on saksia, harjoja ja alahyllyllä kuonokoppia.
Tavaroiden yhteiskäyttö vaatii myös ihmisen pääkopan kehittymistä niin, että tuntuu jopa paremmalta käydä pesemässä koira yhteisessä tilassa. Sen sijaan, että pesee ja trimmaa koiran kotona omaksi ostetuilla välineillä. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Jakamistalous on ihmisille kiertotalouden lajeista hieman haastava. Aarikka-Stenroos toteaa, että tämä muutos ajattelussa ei ole meille helppo.

Pitää osata orientoitua jakamaan sen sijaan, että omistaa aina tavarat, joita joskus tarvitsee.

– Monille kuluttajille ja yrityksille on tärkeää, että tuote tai tavara on oma, ja se on vain omassa käytössä. Siitä huolimatta, että sitä tarvitsisi vain harvoin.

Riittääkö pikkukaupungissa asiakkaita?

Lemmikkien itsepalvelupesulat löytyvät myös muutamasta suuremmasta kaupungista: Helsingistä, Oulusta, Tampereelta ja Turun seudulta.

Koirien itsepalvelupesula ei ole Hanna Kaukorannalle leipätyö. Silti häntä jännittää riittääkö pienemmässä kaupungissa asiakkaita kattamaan tilan vuokran ja muut kulut.

Ihmiset ovat olleet somessa itsepalvelupesulasta innoissaan.

– Tulee kommentteja, että tällaista on odotettukin. Myös jo käyneiltä asiakkailta tuli positiivista palautetta. Toivon, että kävijöitä riittää.

Valkoinen, juuri pesty koira, jolla on päässään huivina valkoinen pyyheliina.
Samojedinkoira istuu trimmauspöydällä ja vieressä seisova omistaja kuivaa koiran valkoista turkkia föönillä.
Valkoinen samojedinkoira katsoo lähikuvassa kameraan. Koiran korvat on vedetty pitkin päätä ja sen kieli näkyy.
Vaalea nuori nainen, jolla on ponihäntä föönaa kuivaksi valkoista samojedinkoiraa.

Onnin kylpyläpäivän lopuksi valkoisia karvoja pöllyää ilmassa, kun omistaja Jenna Kekki puhaltaa föönillä koiran turkkia kuivaksi. Kotiin lähtee puhdas koira, jolla on vatsa puolillaan nameja.

Muokattu 18.11.2025 kello 10.03: Lisätty, että muutamissa lemmikkitarvikeliikkeissä eri puolilla Suomea on trimmaamo, jonka yhteydessä on mahdollisuus oman koiran pesuun. Tällainen löytyy esimerkiksi Kemistä.